Sunkutu taŋo la mansaaloo
1 “Wo waatoo la Arijana mansabaayaa be muluŋ na le ko sunkutu taŋ, mennu ye ì la lampoolu taa, ì fintita banta ka maañootiyo benduŋ. 2 Bari ñiŋ sunkutu taŋo kono, luulu mu toolewolu le ti, aniŋ luulu doo mu ñaamendiŋolu ti. 3 Kabiriŋ toolewolu ye ì la lampoolu taa, ì niŋ tulu fankantataa maŋ taa keraŋolu kono. 4 Bari ñaamendiŋolu niŋ ì la lampoolu, ì ye ì fankanta tuloo la keraŋolu kono. 5 Baawo wo maañootiyo tarideeta le, ì bee jinkoota. Bituŋ ì ye a dati ka siinoo.
6 “Bari suutoo teema ì ye sari kaŋo moyi ko, ‘Maañootiyo fele! Ali finti banta ka a benduŋ!’ 7 Wo to le sunkutoolu bee wulita, ì ye ì la lampoolu mutandi. 8 Bituŋ toolewolu ko ñaamendiŋolu ye ko, ‘Ali ǹ so ali la tuloo doo la, kaatu ǹ na lampoolu be faa kaŋ ne.’ 9 Bari ñaamendiŋolu ye ì jaabi ko, ‘Hanii, a te ntolu bee sii la. Ali taa tulu waafilaalu yaa, ali ye doo saŋ ali faŋolu ye.’
10 “Kabiriŋ wolu taata tulu saŋo la, maañootiyo futata. Maañootiyo niŋ sunkutoolu mennu pareeta, dunta ñoo la maañoobiti dulaa to. Bituŋ daa soronta. 11 Ñaato domandiŋ, wo sunkutu doolu fanaa naata, ì ko, ‘Maariyo, maariyo, bundaa yele ǹ ye.’ 12 Bari a ye ì jaabi, ‘Tooñaa, m be a fo la ali ye, nte nene maŋ alitolu loŋ.’
13 “Wo kamma la, ali koroosiroo ke, kaatu ali maŋ a la naa luŋo loŋ sako a la naa waatoo.
Kewo niŋ a la dookuulaa saboo la mansaaloo
(Luka 19:11-27)
14 “Wo waatoo la Arijana mansabaayaa be muluŋ na le ko kewo, meŋ pareeta ka taa taamoo la. A ye a la dookuulaalu kumandi, a ye ì marandi a la naafuloo ma. 15 A ye talenti kodi luulu dii doo la, a ye talenti kodi fula dii doo la, bituŋ a ye talenti kodi kiliŋ dii doo la, moo-wo-moo si meŋ mara noo. Bituŋ a taata.
16 “Kabiriŋ talenti luulutiyo ye a la kodoo muta doroŋ, a taata ka safaaroo ke wo la, a ye talenti kodi luulu doo soto kañewo ti. 17 Wo ñaa kiliŋo la, meŋ ye talenti kodi fula soto, a ye talenti kodi fula doo soto kañewo ti. 18 Bari dookuulaa, meŋ ye talenti kiliŋo soto, a taata, a ye dinkoo siŋ, a ye a maariyo la kodoo maabo jee.
19 “Waati jaŋ koolaa wo dookuulaalu maariyo muruta naŋ. Bituŋ a niŋ ì ye kontoo bo. 20 Wo dookuulaa meŋ ye talenti kodi luulu soto nuŋ, naata. A ye talenti kodi luulu koteŋo bondi, a ko a ye ko, ‘Maariyo, ite ye talenti kodi luulu le dii n na. A juubee, ŋa luulu koteŋ ne soto kañewo ti.’ 21 Bituŋ a maariyo ko a ye ko, ‘I nimbaara. Ite mu dookuulaa betoo le ti, aniŋ dookuulaa tilindiŋo. I tilinta fendiŋolu to le, wo to saayiŋ, m be i marandi la feŋ jamaalu le ma. Naa, i ye duŋ i maarii la seewoo kono!’
22 “Bituŋ doo meŋ ye talenti kodi fula soto nuŋ, fanaa naata. A ko a ye ko, ‘Maariyo, i ye talenti kodi fula le dii n na, bari a juubee, ŋa fula koteŋ ne soto kañewo ti.’ 23 Bituŋ a maariyo ko a ye ko, ‘I nimbaara. Ite mu dookuulaa betoo le ti aniŋ dookuulaa tilindiŋo. I tilinta fendiŋolu to le, wo to saayiŋ, m be i marandi la feŋ jamaalu le ma. Naa, i ye duŋ i maarii la seewoo kono!’ 24 Bituŋ wo dookuulaa, meŋ ye talenti kodi kiliŋ soto nuŋ, fanaa naata a kaŋ. A ko a ye ko, ‘Maariyo, ŋa a loŋ ne ko, i saŋarata le. I ka katiroo ke dulaa to le, i maŋ fiiroo ke daameŋ, aduŋ i ka kafuñoomoo ke dulaa to le, i maŋ turoo sari daameŋ. 25 Wo le ye a tinna n silata, n taata i la talenti kodoo saareŋ bankoo kono. A juubee, i la kodoo fele.’ 26 Bari a maariyo ye a jaabi ko, ‘Ite dookuulaa jawoo, ite dookuulaa nafantaŋo! Baawo i ye a loŋ ne ko, n ka katiroo ke dulaa le to, m maŋ fiiroo ke daameŋ, aniŋ n ka kafuñoomoo ke dulaa le to, m maŋ turoolu sari daameŋ. 27 Wo to i ñanta n na kodoo maabo la banki le. I si a je, niŋ n naata waatoo meŋ na, n si n na kodoo niŋ kañewo soto. 28 Saayiŋ, ali wo talenti kodi kiliŋo buusi a la, ali ye a dii wo doo la, meŋ ye talenti kodi taŋ soto. 29 Kaatu meŋ ye feŋ soto, doo be dii la wo le la, aduŋ a be jamaa baa le soto la. Bari moo meŋ maŋ a soto, hani a ye meŋ soto, wo be buusi la a la le. 30 Ali wo dookuulaa nafantaŋo fayi dibi jawoo kono banta, kumboo niŋ nimisoo be daameŋ.’
Kiitii labaŋo
31 “Niŋ Moo Dinkewo* naata a la semboo niŋ waroo kono, a niŋ a la malaayikoolu bee, a be sii la a la mansasiiraŋ kallankeeyaariŋo* le kaŋ. 32 Aduŋ bankoolu bee be kafu la ñoo ma a ñaatiliŋo la le. Bituŋ a be ì bondi la ñoo to le ko saajii kantalaa ka saajiyolu niŋ baalu bo ñoo to ñaameŋ. 33 A be saajiyolu londi la a bulubaa karoo la, baalu ye tara a maraa karoo la. 34 Wo koolaa Mansa si naa a fo a bulubaalankoolu ye ko, ‘Ali naa, m Faamaa neemata mennu ma! Ali ye mansabaayaa keetaa, Alla ye meŋ parendi ali ye kabiriŋ duniyaa foloodulaa to. 35 Kaatu n konkota le nuŋ, ali ye domoroo dii n na. Mindoo ye m muta le nuŋ, ali ye jiyo dii n na le ka m miŋ. N keta luntaŋo ti le nuŋ, ali ye n jiyandi. 36 N keta bala kenseŋo le ti nuŋ, ali ye duŋ feŋolu dii n na. N saasaata le nuŋ, ali ye n hati. N tarata bunjawoo kono le nuŋ, aduŋ ali naata n kaŋ jee.’ 37 Bituŋ moo tilindiŋolu si naa a fo a ye ko, ‘M Maarii, waati jumaa le ŋà ite konkotoo je, ŋà domoroo dii i la, waraŋ i mindootoo, ŋà jiyo dii i la? 38 Waati jumaa le fanaa ite keta luntaŋo ti, aduŋ ŋà ite jiyandi, waraŋ i bala kenseŋo, ŋà duŋ feŋolu dii i la? 39 Aduŋ waati jumaa le ŋà ite saasaatoo je, waraŋ i be bunjawoo to, ǹ naata futa i ma jee?’ 40 Bituŋ mansakewo si naa ì jaabi ko, ‘Tooñaa, m be a fo la ali ye, ali ye kuu-wo-kuu meŋ ke n ñiŋ baadiŋ kiliŋ ye, hani meŋ na kuwo dooyaata ì bee kono, ali ye a ke nte le ye.’
41 “Bituŋ a si naa a fo a maraalankoolu fanaa ye ko, ‘Ali bo nte bala, alitolu mennu dankata. Ali duŋ badaa-badaa dimbaa kono, meŋ parendita Ibiliisa niŋ a la dookuulaalu ye. 42 Kaatu n konkota le nuŋ, aduŋ ali maŋ feŋ dii n na ka a domo. Mindoo ye m muta le nuŋ, aduŋ ali maŋ feŋ dii n na ka a miŋ. 43 N keta luntaŋo ti le nuŋ, aduŋ ali maŋ n jiyandi. N keta bala kenseŋo ti le nuŋ, aduŋ ali maŋ duŋ feŋolu dii n na. N saasaata le nuŋ, aduŋ n tarata bunjawoo kono, aduŋ ali maŋ n hati.’ 44 Bituŋ ì fanaa si naa a jaabi ko, ‘M Maarii, waati jumaa le ŋà ite konkotoo je, i mindootoo, i luntammaa waraŋ i bala kenseŋo, i saasaatoo waraŋ i be bunjawoo to, aduŋ m̀ maŋ i maakoyi?’ 45 Bituŋ a si naa ì jaabi ko, ‘Tooñaa, m be a fo la ali ye, ali balanta kuu-wo-kuu la ka a ke n ñiŋ baadiŋolu* kono kiliŋ ye, meŋ na kuwo dooyaata ì bee kono, ali balanta ka a ke nte le ye.’ 46 Bituŋ wolu si naa taa badaa-badaa yankankatoo kono, bari moo tilindiŋolu si naa taa badaa-badaa baluwo kono.”
Sunkutu taŋo la mansaaloo
1 “Wo waatoo la Arijana mansabaayaa be muluŋ na le ko sunkutu taŋ, mennu ye ì la lampoolu taa, ì fintita banta ka maañootiyo benduŋ. 2 Bari ñiŋ sunkutu taŋo kono, luulu mu toolewolu le ti, aniŋ luulu doo mu ñaamendiŋolu ti. 3 Kabiriŋ toolewolu ye ì la lampoolu taa, ì niŋ tulu fankantataa maŋ taa keraŋolu kono. 4 Bari ñaamendiŋolu niŋ ì la lampoolu, ì ye ì fankanta tuloo la keraŋolu kono. 5 Baawo wo maañootiyo tarideeta le, ì bee jinkoota. Bituŋ ì ye a dati ka siinoo.
6 “Bari suutoo teema ì ye sari kaŋo moyi ko, ‘Maañootiyo fele! Ali finti banta ka a benduŋ!’ 7 Wo to le sunkutoolu bee wulita, ì ye ì la lampoolu mutandi. 8 Bituŋ toolewolu ko ñaamendiŋolu ye ko, ‘Ali ǹ so ali la tuloo doo la, kaatu ǹ na lampoolu be faa kaŋ ne.’ 9 Bari ñaamendiŋolu ye ì jaabi ko, ‘Hanii, a te ntolu bee sii la. Ali taa tulu waafilaalu yaa, ali ye doo saŋ ali faŋolu ye.’
10 “Kabiriŋ wolu taata tulu saŋo la, maañootiyo futata. Maañootiyo niŋ sunkutoolu mennu pareeta, dunta ñoo la maañoobiti dulaa to. Bituŋ daa soronta. 11 Ñaato domandiŋ, wo sunkutu doolu fanaa naata, ì ko, ‘Maariyo, maariyo, bundaa yele ǹ ye.’ 12 Bari a ye ì jaabi, ‘Tooñaa, m be a fo la ali ye, nte nene maŋ alitolu loŋ.’
13 “Wo kamma la, ali koroosiroo ke, kaatu ali maŋ a la naa luŋo loŋ sako a la naa waatoo.
Kewo niŋ a la dookuulaa saboo la mansaaloo
(Luka 19:11-27)14 “Wo waatoo la Arijana mansabaayaa be muluŋ na le ko kewo, meŋ pareeta ka taa taamoo la. A ye a la dookuulaalu kumandi, a ye ì marandi a la naafuloo ma. 15 A ye talenti kodi luulu dii doo la, a ye talenti kodi fula dii doo la, bituŋ a ye talenti kodi kiliŋ dii doo la, moo-wo-moo si meŋ mara noo. Bituŋ a taata.
16 “Kabiriŋ talenti luulutiyo ye a la kodoo muta doroŋ, a taata ka safaaroo ke wo la, a ye talenti kodi luulu doo soto kañewo ti. 17 Wo ñaa kiliŋo la, meŋ ye talenti kodi fula soto, a ye talenti kodi fula doo soto kañewo ti. 18 Bari dookuulaa, meŋ ye talenti kiliŋo soto, a taata, a ye dinkoo siŋ, a ye a maariyo la kodoo maabo jee.
19 “Waati jaŋ koolaa wo dookuulaalu maariyo muruta naŋ. Bituŋ a niŋ ì ye kontoo bo. 20 Wo dookuulaa meŋ ye talenti kodi luulu soto nuŋ, naata. A ye talenti kodi luulu koteŋo bondi, a ko a ye ko, ‘Maariyo, ite ye talenti kodi luulu le dii n na. A juubee, ŋa luulu koteŋ ne soto kañewo ti.’ 21 Bituŋ a maariyo ko a ye ko, ‘I nimbaara. Ite mu dookuulaa betoo le ti, aniŋ dookuulaa tilindiŋo. I tilinta fendiŋolu to le, wo to saayiŋ, m be i marandi la feŋ jamaalu le ma. Naa, i ye duŋ i maarii la seewoo kono!’
22 “Bituŋ doo meŋ ye talenti kodi fula soto nuŋ, fanaa naata. A ko a ye ko, ‘Maariyo, i ye talenti kodi fula le dii n na, bari a juubee, ŋa fula koteŋ ne soto kañewo ti.’ 23 Bituŋ a maariyo ko a ye ko, ‘I nimbaara. Ite mu dookuulaa betoo le ti aniŋ dookuulaa tilindiŋo. I tilinta fendiŋolu to le, wo to saayiŋ, m be i marandi la feŋ jamaalu le ma. Naa, i ye duŋ i maarii la seewoo kono!’ 24 Bituŋ wo dookuulaa, meŋ ye talenti kodi kiliŋ soto nuŋ, fanaa naata a kaŋ. A ko a ye ko, ‘Maariyo, ŋa a loŋ ne ko, i saŋarata le. I ka katiroo ke dulaa to le, i maŋ fiiroo ke daameŋ, aduŋ i ka kafuñoomoo ke dulaa to le, i maŋ turoo sari daameŋ. 25 Wo le ye a tinna n silata, n taata i la talenti kodoo saareŋ bankoo kono. A juubee, i la kodoo fele.’ 26 Bari a maariyo ye a jaabi ko, ‘Ite dookuulaa jawoo, ite dookuulaa nafantaŋo! Baawo i ye a loŋ ne ko, n ka katiroo ke dulaa le to, m maŋ fiiroo ke daameŋ, aniŋ n ka kafuñoomoo ke dulaa le to, m maŋ turoolu sari daameŋ. 27 Wo to i ñanta n na kodoo maabo la banki le. I si a je, niŋ n naata waatoo meŋ na, n si n na kodoo niŋ kañewo soto. 28 Saayiŋ, ali wo talenti kodi kiliŋo buusi a la, ali ye a dii wo doo la, meŋ ye talenti kodi taŋ soto. 29 Kaatu meŋ ye feŋ soto, doo be dii la wo le la, aduŋ a be jamaa baa le soto la. Bari moo meŋ maŋ a soto, hani a ye meŋ soto, wo be buusi la a la le. 30 Ali wo dookuulaa nafantaŋo fayi dibi jawoo kono banta, kumboo niŋ nimisoo be daameŋ.’
Kiitii labaŋo
31 “Niŋ Moo Dinkewo* naata a la semboo niŋ waroo kono, a niŋ a la malaayikoolu bee, a be sii la a la mansasiiraŋ kallankeeyaariŋo* le kaŋ. 32 Aduŋ bankoolu bee be kafu la ñoo ma a ñaatiliŋo la le. Bituŋ a be ì bondi la ñoo to le ko saajii kantalaa ka saajiyolu niŋ baalu bo ñoo to ñaameŋ. 33 A be saajiyolu londi la a bulubaa karoo la, baalu ye tara a maraa karoo la. 34 Wo koolaa Mansa si naa a fo a bulubaalankoolu ye ko, ‘Ali naa, m Faamaa neemata mennu ma! Ali ye mansabaayaa keetaa, Alla ye meŋ parendi ali ye kabiriŋ duniyaa foloodulaa to. 35 Kaatu n konkota le nuŋ, ali ye domoroo dii n na. Mindoo ye m muta le nuŋ, ali ye jiyo dii n na le ka m miŋ. N keta luntaŋo ti le nuŋ, ali ye n jiyandi. 36 N keta bala kenseŋo le ti nuŋ, ali ye duŋ feŋolu dii n na. N saasaata le nuŋ, ali ye n hati. N tarata bunjawoo kono le nuŋ, aduŋ ali naata n kaŋ jee.’ 37 Bituŋ moo tilindiŋolu si naa a fo a ye ko, ‘M Maarii, waati jumaa le ŋà ite konkotoo je, ŋà domoroo dii i la, waraŋ i mindootoo, ŋà jiyo dii i la? 38 Waati jumaa le fanaa ite keta luntaŋo ti, aduŋ ŋà ite jiyandi, waraŋ i bala kenseŋo, ŋà duŋ feŋolu dii i la? 39 Aduŋ waati jumaa le ŋà ite saasaatoo je, waraŋ i be bunjawoo to, ǹ naata futa i ma jee?’ 40 Bituŋ mansakewo si naa ì jaabi ko, ‘Tooñaa, m be a fo la ali ye, ali ye kuu-wo-kuu meŋ ke n ñiŋ baadiŋ kiliŋ ye, hani meŋ na kuwo dooyaata ì bee kono, ali ye a ke nte le ye.’
41 “Bituŋ a si naa a fo a maraalankoolu fanaa ye ko, ‘Ali bo nte bala, alitolu mennu dankata. Ali duŋ badaa-badaa dimbaa kono, meŋ parendita Ibiliisa niŋ a la dookuulaalu ye. 42 Kaatu n konkota le nuŋ, aduŋ ali maŋ feŋ dii n na ka a domo. Mindoo ye m muta le nuŋ, aduŋ ali maŋ feŋ dii n na ka a miŋ. 43 N keta luntaŋo ti le nuŋ, aduŋ ali maŋ n jiyandi. N keta bala kenseŋo ti le nuŋ, aduŋ ali maŋ duŋ feŋolu dii n na. N saasaata le nuŋ, aduŋ n tarata bunjawoo kono, aduŋ ali maŋ n hati.’ 44 Bituŋ ì fanaa si naa a jaabi ko, ‘M Maarii, waati jumaa le ŋà ite konkotoo je, i mindootoo, i luntammaa waraŋ i bala kenseŋo, i saasaatoo waraŋ i be bunjawoo to, aduŋ m̀ maŋ i maakoyi?’ 45 Bituŋ a si naa ì jaabi ko, ‘Tooñaa, m be a fo la ali ye, ali balanta kuu-wo-kuu la ka a ke n ñiŋ baadiŋolu* kono kiliŋ ye, meŋ na kuwo dooyaata ì bee kono, ali balanta ka a ke nte le ye.’ 46 Bituŋ wolu si naa taa badaa-badaa yankankatoo kono, bari moo tilindiŋolu si naa taa badaa-badaa baluwo kono.”