Yeesu ye a la saayibe foloolu kumandi
(Matiyu 4:18-22Maaka 1:16-20)1 Luŋ doo le la, Yeesu be looriŋ Kennesareti Baa daala, moolu tarata ñoo ñoroo la a kaŋ fo ì si Alla la kumoo moyi. 2 A ye kuluŋ fula je baa daala, bari ñeemutalaalu bota ì kono le, ì be ì la jaloolu kuu kaŋ. 3 Wo to le Yeesu dunta kuluŋ kiliŋo kono, meŋ mu Simoni taa ti. A ye a daani ka kuluŋo jamfandi tintoo la domandiŋ. Bituŋ a siita kuluŋo kono ka moolu karandi.
4 Biriŋ a pareeta diyaamoo la, a ko Simoni ye ko, “Kuluŋo samba diinoŋo to, ali ye ali la jaloolu fayi ka ñewolu muta.” 5 Simoni ye a jaabi ko, “M Maarii, ŋà dookuwo ke suutoo bee la, m̀ maŋ feŋ muta. Bari i la kumoo kaŋ, m be jaloolu fayi la le.”
6 Kabiriŋ ì ye wo ke, ì naata ñee jamaa le muta fo ì la jaloolu datita ka fara. 7 Wo to le ì ye ì buloolu maa ì mooñoolu ye, mennu be wo kuluŋ doo kono, ka naa ì maakoyi. Ì naata, aniŋ ì ye kuluŋ fula fandi ñewolu la, fo kuluŋolu be naa tuneŋ na.
8 Kabiriŋ Simoni Pita ye ñiŋ je, a ñoyita Yeesu ñaatiliŋo la, a ko a ye ko, “M Maarii, bo nte bala, nte mu junubelaa le ti!” 9 Pita niŋ moolu mennu bee be a fee jaakalita baake wo ñeemutañaa la le. 10 Yankuba niŋ Yohana, Sebede dinkewolu, mennu mu Simoni mooñoolu ti, ì fanaa jaakalita.
Wo to le Yeesu ko Simoni ye ko, “Kana sila. Ka bo saayiŋ na, i be ke la moomutalaa le ti.” 11 Kabiriŋ ì ye ì la kuluŋolu saba tintoo kaŋ, ì ye feŋolu bee bula jee ka Yeesu nooma.
Yeesu ye balajawutoo kendeyandi
(Matiyu 8:1-4Maaka 1:40-45)12 Kabiriŋ Yeesu be saatewo doo to, kewo doo naata a kaŋ, balajawu kuuraŋo ye meŋ baloo bee muta. Biriŋ a ye Yeesu je, a ye i fayi duuma, a bitita a ñaadaa kaŋ, aduŋ a ye a daani ko, “M Maariyo, i si n seneyandi noo le i la lafoo kaŋ.”
13 Wo to le Yeesu ye a buloo tiliŋ, a ye a maa. Bituŋ a ko, “N lafita le. Kendeyaa!” Wo loo niŋ baroo teema, balajawoo bee seneyaata a bala. 14 Yeesu ye a dandalaa ko, “Kana a fo moo-wo-moo ye! Bari taa, i ye i faŋ yitandi piriisoo* la, aniŋ i ye sadaa* bondi i la seneyaa kamma ko Annabilayi Musa ye a yaamari ñaameŋ, ka ke moolu ye seedeyaa ti.”
15 Bari hani wo, Yeesu la kibaaroo naata tariyaa ka janjaŋ. Wo kamma la, kafu jamaa naata a kaŋ ka a lamoyi, aniŋ ka kendeyaa ì la kuuraŋolu to. 16 Bari Yeesu naata bo jee, a taata dulaa kiideeriŋo to ka duwaa.
Yeesu ye namatoo kendeyandi
(Matiyu 9:1-8Maaka 2:1-12)17 Luŋ doo le la, Yeesu tarata karandiroo la, Farisewolu* niŋ Luwaa karammoolu* be siiriŋ jee. Ì bota naŋ Kalilee saatewolu bee to, Yudeya tundoo kaŋ, aniŋ Yerusalaamu. Maariyo la semboo be Yeesu fee le ka kendeyandiroo ke.
18 Kewo doolu le ye namatoo naati naŋ, meŋ be laariŋ basoo kaŋ. Ì ye a kata ka duŋ buŋo kono ka a landi Yeesu ñaatiliŋo la, 19 bari ì maŋ siloo soto, kafoo la siyaa kamma la. Bituŋ ì seleta kankaraŋo santo, ì ye a niŋ a la basoo yoora duuma kankaraŋo huwo la, moolu teema Yeesu ñaatiliŋo la. 20 Kabiriŋ Yeesu ye ì la lannoo je, a ko, “Kewo, i la junuboolu yamfata le!”
21 Luwaa karammoolu niŋ Farisewolu ye a dati ka a fo ì faŋ ye ko, “Jumaa le mu ñiŋ kewo ti ka Alla tooñeeri kumoo fo? Jumaa le si junuboolu yamfa noo, niŋ a maŋ ke Alla ti?” 22 Bari Yeesu ye ì la miiroolu kalamuta le, a ye ì jaabi ko, “Muŋ ne ye a tinna ali ka ñiŋ miira ali sondomoolu kono? 23 Fo ñiŋ ne maŋ sooneeyaa ka a fo, ‘I la junuboolu yamfata le,’ diina ka a fo, ‘Wuli, i ye taama’? 24 Bari saayiŋ ali si a loŋ ko, Moo Dinkewo* ye kaŋo soto ñiŋ duniyaa kono le ka yamfa junuboolu la.” Bituŋ a ko namatoo ye ko, “N ko, wuli, i ye i la basoo sika, i ye taa suwo kono.”
25 Wo loo niŋ baroo teema a wulita moolu ñaatiliŋo la. A ye a la basoo sika, a be laariŋ nuŋ meŋ kaŋ, a seyita suwo kono, a niŋ Alla tentoo. 26 Moolu bee jaakalita baake. Ì ye Alla jayi silaŋo kono, ì ko, “Ŋà kaawakuu baa le je bii.”
Yeesu ye Lewi kumandi
(Matiyu 9:9-13Maaka 2:13-17)27 Wo koolaa Yeesu fintita banta, a ye duwaañoo je, meŋ too mu Lewi ti. A be siiriŋ duwaañibuŋo to. Yeesu ko a ye ko, “N nooma!” 28 Bituŋ a wulita, a ye feŋolu bee bula jee, a ye a nooma.
29 Bituŋ Lewi ye siimaŋ betoo parendi Yeesu ye a la buŋo kono. Ì niŋ duwaañi jamaa aniŋ moo doolu siita ka domoroo ke ñoo kaŋ. 30 Farisewolu niŋ ì la Luwaa karammoolu ŋunuŋunuta Yeesu la saayiboolu ye ko, “Muŋ ne ye a tinna ali niŋ duwaañoolu niŋ junubelaalu ka domoroo niŋ miŋo ke ñoo kaŋ?” 31 Bari Yeesu ye ì jaabi ko, “Moo kendeyaariŋolu maŋ suula jaaralilaa la, bari mennu kuuranta. 32 Nte maŋ naa ka moo tilindiŋolu kumandi, bari junubelaalu, fo ì si ì koo dii ì la junuboolu la.”
Suŋo ñininkaaroo
(Matiyu 9:14-17Maaka 2:18-22)33 Ì ko Yeesu ye ko, “Jamaa-jamaa Yaayaa Batiseerilaa la saayiboolu ka suŋ ne, aniŋ ka duwaa. Farisewolu la taaliboolu fanaa ka wo le ke, bari ite la saayiboolu ka tu domoroo niŋ miŋo le la.”
34 Yeesu ko ì ye ko, “Fo ali si maañoobitilaalu sundi noo baŋ, niŋ maañootiyo be ì fee? 35 Bari luŋolu be naa la le, luŋolu mennu la maañootiyo be bo la ì bulu. Wo to le ì be suŋ na.”
36 Yeesu ye mansaaloo fanaa fo ì ye ko: “Moo buka bayikuntoo fara waramba kutoo bala ka a lenkelaa waramba kotoo bala. Niŋ a ye wo ke, a be waramba kutoo fara la le. Bayikuntoo meŋ bota kutamaa bala, a niŋ kotoomaa te ñoo taa la. 37 Aduŋ moo buka wayini* kutoo ke sufura kotoolu kono. Niŋ wo keta, wayini kutoo be sufuroolu feteŋ na le. A be boŋ na le, aduŋ sufuroolu be tiñaa la le. 38 Wayini kutoo ñanta ke la sufura kutoolu le kono. 39 Aduŋ moo meŋ ye wayini kotoo miŋ, wo te lafi la kutamaa la kotenke, kaatu a ka a fo le, ‘Kotoomaa le beteyaata.’ ”
Yeesu ye a la saayibe foloolu kumandi
(Matiyu 4:18-22Maaka 1:16-20)1 Luŋ doo le la, Yeesu be looriŋ Kennesareti Baa daala, moolu tarata ñoo ñoroo la a kaŋ fo ì si Alla la kumoo moyi. 2 A ye kuluŋ fula je baa daala, bari ñeemutalaalu bota ì kono le, ì be ì la jaloolu kuu kaŋ. 3 Wo to le Yeesu dunta kuluŋ kiliŋo kono, meŋ mu Simoni taa ti. A ye a daani ka kuluŋo jamfandi tintoo la domandiŋ. Bituŋ a siita kuluŋo kono ka moolu karandi.
4 Biriŋ a pareeta diyaamoo la, a ko Simoni ye ko, “Kuluŋo samba diinoŋo to, ali ye ali la jaloolu fayi ka ñewolu muta.” 5 Simoni ye a jaabi ko, “M Maarii, ŋà dookuwo ke suutoo bee la, m̀ maŋ feŋ muta. Bari i la kumoo kaŋ, m be jaloolu fayi la le.”
6 Kabiriŋ ì ye wo ke, ì naata ñee jamaa le muta fo ì la jaloolu datita ka fara. 7 Wo to le ì ye ì buloolu maa ì mooñoolu ye, mennu be wo kuluŋ doo kono, ka naa ì maakoyi. Ì naata, aniŋ ì ye kuluŋ fula fandi ñewolu la, fo kuluŋolu be naa tuneŋ na.
8 Kabiriŋ Simoni Pita ye ñiŋ je, a ñoyita Yeesu ñaatiliŋo la, a ko a ye ko, “M Maarii, bo nte bala, nte mu junubelaa le ti!” 9 Pita niŋ moolu mennu bee be a fee jaakalita baake wo ñeemutañaa la le. 10 Yankuba niŋ Yohana, Sebede dinkewolu, mennu mu Simoni mooñoolu ti, ì fanaa jaakalita.
Wo to le Yeesu ko Simoni ye ko, “Kana sila. Ka bo saayiŋ na, i be ke la moomutalaa le ti.” 11 Kabiriŋ ì ye ì la kuluŋolu saba tintoo kaŋ, ì ye feŋolu bee bula jee ka Yeesu nooma.
Yeesu ye balajawutoo kendeyandi
(Matiyu 8:1-4Maaka 1:40-45)12 Kabiriŋ Yeesu be saatewo doo to, kewo doo naata a kaŋ, balajawu kuuraŋo ye meŋ baloo bee muta. Biriŋ a ye Yeesu je, a ye i fayi duuma, a bitita a ñaadaa kaŋ, aduŋ a ye a daani ko, “M Maariyo, i si n seneyandi noo le i la lafoo kaŋ.”
13 Wo to le Yeesu ye a buloo tiliŋ, a ye a maa. Bituŋ a ko, “N lafita le. Kendeyaa!” Wo loo niŋ baroo teema, balajawoo bee seneyaata a bala. 14 Yeesu ye a dandalaa ko, “Kana a fo moo-wo-moo ye! Bari taa, i ye i faŋ yitandi piriisoo* la, aniŋ i ye sadaa* bondi i la seneyaa kamma ko Annabilayi Musa ye a yaamari ñaameŋ, ka ke moolu ye seedeyaa ti.”
15 Bari hani wo, Yeesu la kibaaroo naata tariyaa ka janjaŋ. Wo kamma la, kafu jamaa naata a kaŋ ka a lamoyi, aniŋ ka kendeyaa ì la kuuraŋolu to. 16 Bari Yeesu naata bo jee, a taata dulaa kiideeriŋo to ka duwaa.
Yeesu ye namatoo kendeyandi
(Matiyu 9:1-8Maaka 2:1-12)17 Luŋ doo le la, Yeesu tarata karandiroo la, Farisewolu* niŋ Luwaa karammoolu* be siiriŋ jee. Ì bota naŋ Kalilee saatewolu bee to, Yudeya tundoo kaŋ, aniŋ Yerusalaamu. Maariyo la semboo be Yeesu fee le ka kendeyandiroo ke.
18 Kewo doolu le ye namatoo naati naŋ, meŋ be laariŋ basoo kaŋ. Ì ye a kata ka duŋ buŋo kono ka a landi Yeesu ñaatiliŋo la, 19 bari ì maŋ siloo soto, kafoo la siyaa kamma la. Bituŋ ì seleta kankaraŋo santo, ì ye a niŋ a la basoo yoora duuma kankaraŋo huwo la, moolu teema Yeesu ñaatiliŋo la. 20 Kabiriŋ Yeesu ye ì la lannoo je, a ko, “Kewo, i la junuboolu yamfata le!”
21 Luwaa karammoolu niŋ Farisewolu ye a dati ka a fo ì faŋ ye ko, “Jumaa le mu ñiŋ kewo ti ka Alla tooñeeri kumoo fo? Jumaa le si junuboolu yamfa noo, niŋ a maŋ ke Alla ti?” 22 Bari Yeesu ye ì la miiroolu kalamuta le, a ye ì jaabi ko, “Muŋ ne ye a tinna ali ka ñiŋ miira ali sondomoolu kono? 23 Fo ñiŋ ne maŋ sooneeyaa ka a fo, ‘I la junuboolu yamfata le,’ diina ka a fo, ‘Wuli, i ye taama’? 24 Bari saayiŋ ali si a loŋ ko, Moo Dinkewo* ye kaŋo soto ñiŋ duniyaa kono le ka yamfa junuboolu la.” Bituŋ a ko namatoo ye ko, “N ko, wuli, i ye i la basoo sika, i ye taa suwo kono.”
25 Wo loo niŋ baroo teema a wulita moolu ñaatiliŋo la. A ye a la basoo sika, a be laariŋ nuŋ meŋ kaŋ, a seyita suwo kono, a niŋ Alla tentoo. 26 Moolu bee jaakalita baake. Ì ye Alla jayi silaŋo kono, ì ko, “Ŋà kaawakuu baa le je bii.”
Yeesu ye Lewi kumandi
(Matiyu 9:9-13Maaka 2:13-17)27 Wo koolaa Yeesu fintita banta, a ye duwaañoo je, meŋ too mu Lewi ti. A be siiriŋ duwaañibuŋo to. Yeesu ko a ye ko, “N nooma!” 28 Bituŋ a wulita, a ye feŋolu bee bula jee, a ye a nooma.
29 Bituŋ Lewi ye siimaŋ betoo parendi Yeesu ye a la buŋo kono. Ì niŋ duwaañi jamaa aniŋ moo doolu siita ka domoroo ke ñoo kaŋ. 30 Farisewolu niŋ ì la Luwaa karammoolu ŋunuŋunuta Yeesu la saayiboolu ye ko, “Muŋ ne ye a tinna ali niŋ duwaañoolu niŋ junubelaalu ka domoroo niŋ miŋo ke ñoo kaŋ?” 31 Bari Yeesu ye ì jaabi ko, “Moo kendeyaariŋolu maŋ suula jaaralilaa la, bari mennu kuuranta. 32 Nte maŋ naa ka moo tilindiŋolu kumandi, bari junubelaalu, fo ì si ì koo dii ì la junuboolu la.”
Suŋo ñininkaaroo
(Matiyu 9:14-17Maaka 2:18-22)33 Ì ko Yeesu ye ko, “Jamaa-jamaa Yaayaa Batiseerilaa la saayiboolu ka suŋ ne, aniŋ ka duwaa. Farisewolu la taaliboolu fanaa ka wo le ke, bari ite la saayiboolu ka tu domoroo niŋ miŋo le la.”
34 Yeesu ko ì ye ko, “Fo ali si maañoobitilaalu sundi noo baŋ, niŋ maañootiyo be ì fee? 35 Bari luŋolu be naa la le, luŋolu mennu la maañootiyo be bo la ì bulu. Wo to le ì be suŋ na.”
36 Yeesu ye mansaaloo fanaa fo ì ye ko: “Moo buka bayikuntoo fara waramba kutoo bala ka a lenkelaa waramba kotoo bala. Niŋ a ye wo ke, a be waramba kutoo fara la le. Bayikuntoo meŋ bota kutamaa bala, a niŋ kotoomaa te ñoo taa la. 37 Aduŋ moo buka wayini* kutoo ke sufura kotoolu kono. Niŋ wo keta, wayini kutoo be sufuroolu feteŋ na le. A be boŋ na le, aduŋ sufuroolu be tiñaa la le. 38 Wayini kutoo ñanta ke la sufura kutoolu le kono. 39 Aduŋ moo meŋ ye wayini kotoo miŋ, wo te lafi la kutamaa la kotenke, kaatu a ka a fo le, ‘Kotoomaa le beteyaata.’ ”