Pita niŋ Yohana be kansuloo ñaatiliŋo la
1 Biriŋ Pita niŋ Yohana be diyaamu kaŋ moolu ye, piriisoolu*, Alla Batudulaa kantalaa kuntiyo niŋ Sadusewolu* naata ì kaŋ. 2 Ì niyo toorata baake, kaatu saayiboolu ka moolu karandi Yeesu la kuwo la, aduŋ ì ka kankulaa ko, saayaakoolaa wulindiroo sotota le. 3 Wo to le, ì ye ì muta, ì ye ì soroŋ bunjawoo kono fo wo saamoo, kaatu wulaaroo le mu. 4 Bari moo jamaa mennu ye ì la kumoo moyi, ì laata a la le, aduŋ ì la kafoo naata kafu fo kee wuli luulu, mennu niŋ musoolu niŋ dindiŋolu maŋ kiliŋ.
5 Wo saamoo, maralilaalu, alifaalu aniŋ Luwaa karammoolu* benta Yerusalaamu. 6 Piriisi kuntii baa Annas be jee, a niŋ Kayifas, Yohana, Alesanda, ì niŋ piriisi kuntii baa baadiŋ doolu. 7 Kabiriŋ ì ye kiilaalu* londi ì teema, ì ye ì ñininkaa ko, “Ali ka ñiŋ ke kaŋ jumaa le kaŋ, waraŋ too jumaa le la?”
8 Wo to le Pita meŋ be faariŋ niŋ Noora Kuliŋo la ye ì jaabi ko, “Maralilaalu niŋ alifaalu, 9 ali ka ǹ ñininkaa bii kebaara betoo la, meŋ keta namatoo ye, aniŋ meŋ ye a kendeyandi. 10 Alitolu niŋ Banisirayilankoolu bee si a loŋ ko, a kendeyaata le, aduŋ a be looriŋ ali ñaatiliŋo la ka bo niŋ Yeesu Kiristu* Nasaretinkoo too le la, ali ye meŋ faa, bari Alla ye a wulindi saayaa kono.
11 ‘Ate le mu beroo ti, alitolu buŋ loolaalu jututa meŋ na,
bari a naata ke tonkonna bere kummaa ti.’
12 Kiisoo te soto noo la ka bo moo koteŋ na, kaatu too doo maŋ dii duniyaa kono, ǹ si kiisa noo meŋ na.”
13 Kabiriŋ kansulumoolu ye Pita niŋ Yohana la fatiyaa je, ì jaakalita, kaatu ì ye a kalamuta le ko, ñinnu maŋ ke londitiyolu ti, waraŋ mennu karanta baake. Ì naata ì suutee ko, ì be Yeesu fee le nuŋ. 14 Baawo ì ye kewo fanaa je looriŋ ì daala le, meŋ kendeyaata, ì maŋ feŋ soto, ì be meŋ fo la ì ma. 15 Bituŋ ì ye kiilaalu yaamari ka finti kiitiidulaa kono, fo ì si wo kuwo kacaa ñoo kaŋ.
16 Ì ko ñoo ye ko, “Ǹ ñanta muŋ ne ke la ñiŋ kewolu la? Moolu bee ye a loŋ ne Yerusalaamu kono jaŋ, ì ye kaawakuu baa meŋ ke. Ǹ te ì soosoo noo la. 17 Bari janniŋ a kuwo be janjaŋ na baake, ali ŋà ì dandalaa ko, ì kana diyaamu moo-wo-moo ye Yeesu too la kotenke.”
18 Wo to le ì ye ì kumandi konoto, ì ye ì dandalaa ko, ì kana diyaamoo niŋ karandiroo ke Yeesu too la kotenke. 19 Bari Pita niŋ Yohana ye ì jaabi ko, “Ali ñiŋ kuwo kiitii ali faŋolu fee: Fo ñiŋ tilinta Alla ñaatiliŋo la le, ka alitolu la yaamaroo muta, diina Alla la yaamaroo ti? 20 Ǹ te kuwolu fobaliyaa noo la, ŋà mennu je, aniŋ ŋà mennu moyi.”
21 Kansulumoolu ye ì silandi, bituŋ ì naata ì bula ka taa. Ì maŋ sila soto ka kuluuroo laa ì kaŋ, kaatu moolu bee be Alla jayi kaŋ ñiŋ kuwo kamma la, meŋ keta. 22 Kewo meŋ kendeyaata ka bo niŋ kaawakuwo la, a siyo tambita sanji taŋ naani la le faŋ.
Yeesu la kafoo moolu ye semboo daani Alla bulu
23 Biriŋ ì ye ì bula, Pita niŋ Yohana muruta ì kafuñoolu yaa. Ì ye kuwolu bee saata ì ye, piriisi ñaatonkoolu niŋ alifaalu ye mennu fo ì ye. 24 Kabiriŋ ñiŋ kafoo ye ñiŋ moyi, ì ye ì kaŋolu wulindi Alla ye ŋaniya kiliŋo kono ko:
“ ‘Maariyo, Alla! Ite le ye saŋo niŋ bankoo daa, aniŋ fankaasoo,
ka taa feŋolu mennu bee be ì kono.’
25 “Ite le diyaamuta ka bo niŋ Noora Kuliŋo la, niŋ m̀ mumu Dawuda la, ì la dookuulaa. I ko:
‘Muŋ ne ye a tinna bantala bankoolu* ka kamfaa?
Muŋ ne ye a tinna moolu ka jamfaa kenseŋolu siti?
26 Duniyaa mansoolu ye i paree keloo la.
Maralilaalu kafuta ñoo ma ka balaŋ Maariyo ma,
aniŋ a la Alimasiihu*.’
27 “Tooñaa, ñiŋ kumoo timmata jaŋ ne. Herodi niŋ Pontiyus Payileti, Alla lombaloolu niŋ Banisirayilankoolu, ì benta ñiŋ saatewo le kono ka balaŋ i la dookuulaa senuŋo Yeesu ma, i ye meŋ toloo. 28 Ì ye kuwolu bee ke, i ye mennu feere i semboo niŋ i la lafoo kaŋ.
29 “Saayiŋ, Maariyo, ñinnu la silandiroo juubee! Ntolu maakoyi, i la dookuulaalu, fo ǹ si i la kumoolu fo noo fatiyaa kono. 30 Wo kamma la, i la semboo yitandi ka kendeyandiroo ke, taamanseeroolu aniŋ kaawakuwolu ka bo niŋ Yeesu too la, i la dookuulaa senuŋo.”
31 Kabiriŋ ì pareeta duwaa la, ì benta wo dulaa meŋ to, a jarajarata. Bituŋ ì bee faata niŋ Noora Kuliŋo la, ì ye Alla la kumoo fo fatiyaa kono.
Yeesu la kafoo moolu la kilimbaayaa
32 Yeesu noomalankoolu bee be hakili kiliŋ ne, aniŋ ŋaniya kiliŋ. Hani kiliŋ maŋ a la sotofeŋolu ke a doroŋ taa ti, bari ì ka feŋ-wo-feŋ talaa ñoo teema le, ì ye meŋ soto. 33 Aduŋ kiilaalu tententa seedeyaa la Maarii Yeesu la saayaakoolaa wulindiroo la kuwo to le, ì niŋ sembe baa. Alla la hiinoo tarata ì bee kaŋ kendeke.
34 Hani moo kiliŋ maŋ soto ì kono, meŋ tarata suulariŋ, kaatu mennu ye kenoolu waraŋ buŋolu soto, ì ka ì waafi le. Ì ye naafuloo naati, ì ye meŋ soto a kunna, 35 ka a dii kiilaalu la. Kiilaalu ka a talaa le ko moo-wo-moo la suuloo be ñaameŋ.
36 Kewo doo le be ì kono jee, meŋ mu Lewi lasiloo moo ti, ka bo Sipurusi jooyoo to. A too mu Yusufa le ti, bari kiilaalu ka a kumandi Barinabas le la, meŋ kotoo mu Wakiilindiroo Dinkewo ti. 37 A ye a la kenoo waafi, a ye a kodoo naati, a ye a dii kiilaalu la, ka a talaa.
Pita niŋ Yohana be kansuloo ñaatiliŋo la
1 Biriŋ Pita niŋ Yohana be diyaamu kaŋ moolu ye, piriisoolu*, Alla Batudulaa kantalaa kuntiyo niŋ Sadusewolu* naata ì kaŋ. 2 Ì niyo toorata baake, kaatu saayiboolu ka moolu karandi Yeesu la kuwo la, aduŋ ì ka kankulaa ko, saayaakoolaa wulindiroo sotota le. 3 Wo to le, ì ye ì muta, ì ye ì soroŋ bunjawoo kono fo wo saamoo, kaatu wulaaroo le mu. 4 Bari moo jamaa mennu ye ì la kumoo moyi, ì laata a la le, aduŋ ì la kafoo naata kafu fo kee wuli luulu, mennu niŋ musoolu niŋ dindiŋolu maŋ kiliŋ.
5 Wo saamoo, maralilaalu, alifaalu aniŋ Luwaa karammoolu* benta Yerusalaamu. 6 Piriisi kuntii baa Annas be jee, a niŋ Kayifas, Yohana, Alesanda, ì niŋ piriisi kuntii baa baadiŋ doolu. 7 Kabiriŋ ì ye kiilaalu* londi ì teema, ì ye ì ñininkaa ko, “Ali ka ñiŋ ke kaŋ jumaa le kaŋ, waraŋ too jumaa le la?”
8 Wo to le Pita meŋ be faariŋ niŋ Noora Kuliŋo la ye ì jaabi ko, “Maralilaalu niŋ alifaalu, 9 ali ka ǹ ñininkaa bii kebaara betoo la, meŋ keta namatoo ye, aniŋ meŋ ye a kendeyandi. 10 Alitolu niŋ Banisirayilankoolu bee si a loŋ ko, a kendeyaata le, aduŋ a be looriŋ ali ñaatiliŋo la ka bo niŋ Yeesu Kiristu* Nasaretinkoo too le la, ali ye meŋ faa, bari Alla ye a wulindi saayaa kono.
11 ‘Ate le mu beroo ti, alitolu buŋ loolaalu jututa meŋ na,
bari a naata ke tonkonna bere kummaa ti.’
12 Kiisoo te soto noo la ka bo moo koteŋ na, kaatu too doo maŋ dii duniyaa kono, ǹ si kiisa noo meŋ na.”
13 Kabiriŋ kansulumoolu ye Pita niŋ Yohana la fatiyaa je, ì jaakalita, kaatu ì ye a kalamuta le ko, ñinnu maŋ ke londitiyolu ti, waraŋ mennu karanta baake. Ì naata ì suutee ko, ì be Yeesu fee le nuŋ. 14 Baawo ì ye kewo fanaa je looriŋ ì daala le, meŋ kendeyaata, ì maŋ feŋ soto, ì be meŋ fo la ì ma. 15 Bituŋ ì ye kiilaalu yaamari ka finti kiitiidulaa kono, fo ì si wo kuwo kacaa ñoo kaŋ.
16 Ì ko ñoo ye ko, “Ǹ ñanta muŋ ne ke la ñiŋ kewolu la? Moolu bee ye a loŋ ne Yerusalaamu kono jaŋ, ì ye kaawakuu baa meŋ ke. Ǹ te ì soosoo noo la. 17 Bari janniŋ a kuwo be janjaŋ na baake, ali ŋà ì dandalaa ko, ì kana diyaamu moo-wo-moo ye Yeesu too la kotenke.”
18 Wo to le ì ye ì kumandi konoto, ì ye ì dandalaa ko, ì kana diyaamoo niŋ karandiroo ke Yeesu too la kotenke. 19 Bari Pita niŋ Yohana ye ì jaabi ko, “Ali ñiŋ kuwo kiitii ali faŋolu fee: Fo ñiŋ tilinta Alla ñaatiliŋo la le, ka alitolu la yaamaroo muta, diina Alla la yaamaroo ti? 20 Ǹ te kuwolu fobaliyaa noo la, ŋà mennu je, aniŋ ŋà mennu moyi.”
21 Kansulumoolu ye ì silandi, bituŋ ì naata ì bula ka taa. Ì maŋ sila soto ka kuluuroo laa ì kaŋ, kaatu moolu bee be Alla jayi kaŋ ñiŋ kuwo kamma la, meŋ keta. 22 Kewo meŋ kendeyaata ka bo niŋ kaawakuwo la, a siyo tambita sanji taŋ naani la le faŋ.
Yeesu la kafoo moolu ye semboo daani Alla bulu
23 Biriŋ ì ye ì bula, Pita niŋ Yohana muruta ì kafuñoolu yaa. Ì ye kuwolu bee saata ì ye, piriisi ñaatonkoolu niŋ alifaalu ye mennu fo ì ye. 24 Kabiriŋ ñiŋ kafoo ye ñiŋ moyi, ì ye ì kaŋolu wulindi Alla ye ŋaniya kiliŋo kono ko:
“ ‘Maariyo, Alla! Ite le ye saŋo niŋ bankoo daa, aniŋ fankaasoo,
ka taa feŋolu mennu bee be ì kono.’
25 “Ite le diyaamuta ka bo niŋ Noora Kuliŋo la, niŋ m̀ mumu Dawuda la, ì la dookuulaa. I ko:
‘Muŋ ne ye a tinna bantala bankoolu* ka kamfaa?
Muŋ ne ye a tinna moolu ka jamfaa kenseŋolu siti?
26 Duniyaa mansoolu ye i paree keloo la.
Maralilaalu kafuta ñoo ma ka balaŋ Maariyo ma,
aniŋ a la Alimasiihu*.’
27 “Tooñaa, ñiŋ kumoo timmata jaŋ ne. Herodi niŋ Pontiyus Payileti, Alla lombaloolu niŋ Banisirayilankoolu, ì benta ñiŋ saatewo le kono ka balaŋ i la dookuulaa senuŋo Yeesu ma, i ye meŋ toloo. 28 Ì ye kuwolu bee ke, i ye mennu feere i semboo niŋ i la lafoo kaŋ.
29 “Saayiŋ, Maariyo, ñinnu la silandiroo juubee! Ntolu maakoyi, i la dookuulaalu, fo ǹ si i la kumoolu fo noo fatiyaa kono. 30 Wo kamma la, i la semboo yitandi ka kendeyandiroo ke, taamanseeroolu aniŋ kaawakuwolu ka bo niŋ Yeesu too la, i la dookuulaa senuŋo.”
31 Kabiriŋ ì pareeta duwaa la, ì benta wo dulaa meŋ to, a jarajarata. Bituŋ ì bee faata niŋ Noora Kuliŋo la, ì ye Alla la kumoo fo fatiyaa kono.
Yeesu la kafoo moolu la kilimbaayaa
32 Yeesu noomalankoolu bee be hakili kiliŋ ne, aniŋ ŋaniya kiliŋ. Hani kiliŋ maŋ a la sotofeŋolu ke a doroŋ taa ti, bari ì ka feŋ-wo-feŋ talaa ñoo teema le, ì ye meŋ soto. 33 Aduŋ kiilaalu tententa seedeyaa la Maarii Yeesu la saayaakoolaa wulindiroo la kuwo to le, ì niŋ sembe baa. Alla la hiinoo tarata ì bee kaŋ kendeke.
34 Hani moo kiliŋ maŋ soto ì kono, meŋ tarata suulariŋ, kaatu mennu ye kenoolu waraŋ buŋolu soto, ì ka ì waafi le. Ì ye naafuloo naati, ì ye meŋ soto a kunna, 35 ka a dii kiilaalu la. Kiilaalu ka a talaa le ko moo-wo-moo la suuloo be ñaameŋ.
36 Kewo doo le be ì kono jee, meŋ mu Lewi lasiloo moo ti, ka bo Sipurusi jooyoo to. A too mu Yusufa le ti, bari kiilaalu ka a kumandi Barinabas le la, meŋ kotoo mu Wakiilindiroo Dinkewo ti. 37 A ye a la kenoo waafi, a ye a kodoo naati, a ye a dii kiilaalu la, ka a talaa.