Futuubaŋo la kuwo
(Maaka 10:1-12)1 Kabiriŋ Yeesu ye ñiŋ kumoolu baŋ fo la, a bota Kalilee tundoo kaŋ. A taata Yudeya tundoo kaŋ Yoridani Boloŋo kara doo la. 2 Moo jamaa ye a nooma jee, aduŋ a ye ì kendeyandi le.
3 Wo to le Farisewolu* naata a kaŋ ka a kotobo, ì ye a ñininkaa ko, “Fo Luwaa sonta ñiŋ na le baŋ, kewo ye a la musoo bula daliila-wo-daliila kaŋ?” 4 Yeesu ye ì jaabi ko, “Fo ali nene maŋ a karaŋ baŋ, kabiriŋ foloodulaa to, meŋ ye hadamadiŋo daa, a ye a ke musoo niŋ kewo le ti, 5 aduŋ a ko, ‘Wo kamma la, kewo ka a faamaa niŋ a baamaa bula jee le, a niŋ a la musoo ye naki ñoo la, ì si naa ke balajaata kiliŋ ti.’ 6 Saayiŋ, ì maŋ ke moo fula ti kotenke, bari ì keta balajaata kiliŋ ne ti. Wo to Alla ye mennu kafundi, moo maŋ ñaŋ na wolu talandi la.” 7 Wo to le ì ye a ñininkaa ko, “Saayiŋ, muŋ ne ye a tinna Musa ye yaamaroo dii kewo la ka futuubaŋ kayitoo dii a la musoo la, a si naa a bula ka taa?” 8 Yeesu ko ì ye ko, “Ali la sondome jaa le ye wo saabu, Musa sonta ali ye ali la musoolu bula. Bari foloodulaa to a maŋ tara wo ñaama. 9 Ŋa a fo ali ye, moo-wo-moo meŋ ye a la musoo bula, a maŋ ke ko a la musoo ye jeenoo le ke, a naata taa musu doo futuu, wo maarii ye jeenoo le ke.”
10 Wo to le a la saayiboolu ko a ye ko, “Niŋ kuwo be kewo niŋ a la musoo teema ñiŋ ne ñaama, wo to a be fisiyaa la le, ì kana futuu faŋ.” 11 Bari Yeesu ko ì ye ko, “Ñiŋ kumoo maŋ ke moolu bee taa ti, bari a diita mennu la. 12 Doolu buka futuu noo, kaatu ì wuluuta wo le ñaama. Doolu maŋ futuu noo, kaatu moolu ye ì seenee le. Doolu fanaa be jee, ì maŋ futuu, kaatu ì faŋolu le ye wo siloo taa Arijana mansabaayaa kamma la. Moo meŋ si ñiŋ kumoo muta noo, wo si a muta.”
Yeesu duwaata dindiŋolu ye
(Maaka 10:13-16Luka 18:15-17)
13 Wo to le ì ye dindiŋolu naati naŋ Yeesu kaŋ, fo a si a buloolu laa ì kaŋ ka duwaa ì ye. Bari saayiboolu ye wo moolu jalayi. 14 Bituŋ Yeesu ko, “Ali dindiŋolu bula, ì ye naa n kaŋ. Ali kana ì bali naa la, kaatu mennu ka munta ko ñinnu, wolu le taa mu Arijana mansabaayaa ti.” 15 A ye a buloo laa ì kaŋ, wo koolaa a bota jee.
Yeesu niŋ fondinkee fankamaa
(Maaka 10:17-31Luka 18:18-30)16 Kewo doo naata Yeesu kaŋ, a ye a ñininkaa ko, “Karammoo, n ñanta muŋ kuu bete le ke la, fo n si badaa-badaa baluwo soto?” 17 Bituŋ Yeesu ko a ye ko, “Muŋ ne ye a tinna i ka n ñininkaa kuu betoo la? Beteyaa mu kiliŋ doroŋ ne taa ti. Bari niŋ i lafita ka duŋ baluu tooñaa kono, i si yaamaroolu muta.” 18 Bituŋ fondinkewo ñiŋ ye Yeesu ñininkaa ko, “Wolu mu yaamari jumaalu le ti?” Yeesu ye a jaabi, “Kana moofaa ke, kana jeenoo ke, kana suuñaaroo ke, kana faniyaa laa moo-wo-moo kaŋ, 19 i faamaa niŋ i baamaa horoma, aduŋ i si i siiñoo kanu ko i faŋo.
20 Wo to le fondinkewo ko a ye ko, “Nte ye ñiŋ yaamaroolu bee muta le. Saayiŋ, n dasata muŋ ne la?” 21 Bituŋ Yeesu ko a ye ko, “Niŋ i lafita ka timma, taa, i ye i la sotofeŋolu waafi, i ye a dii fuwaaroolu la. Wo to le i be naafuloo soto la Arijana kono. Bituŋ i si naa nte nooma.” 22 Kabiriŋ fondinkewo ye ñiŋ kumoo moyi, a sunuriŋo taata, kaatu naafulutii baa le mu a ti.
23 Wo to le Yeesu ko a la saayiboolu ye ko, “Tooñaa, m be a fo la ali ye, a be koleyaa la le, fankamaa ye duŋ Arijana mansabaayaa kono. 24 Ŋa a fo ali ye kotenke, a be sooneeyaa la, ñonkomoo ye duŋ bendaŋ huwo la, diina fankamaa ye duŋ Alla la mansabaayaa kono.” 25 Kabiriŋ saayiboolu ye ñiŋ kumoo moyi, ì jaakalita baake le. Ì ko, “Wo to jumaa le be kiisa noo la?” 26 Bituŋ Yeesu ye ì juubee, a ko ì ye ko, “Hadamadiŋolu fee, wo te ke noo la, bari Alla ka feŋ-wo-feŋ ke noo le.”
27 Wo to le Pita ye a jaabi ko, “A juubee, ŋà feŋo bee bula jee le ka ite nooma. Wo to m̀ be muŋ ne duŋ soto la?” 28 Bituŋ Yeesu ko a ye ko, “Tooñaa, m be a fo la ali ye, duniyaa kutoo kono, niŋ Moo Dinkewo* siita a la mansasiiraŋ kallankeeyaariŋo* kaŋ, alitolu fanaa, mennu ye nte nooma, be sii la mansasiiraŋ taŋ niŋ fuloo kaŋ ne ka Banisirayila lasili taŋ niŋ fuloo kiitindi. 29 Aduŋ moo-wo-moo meŋ ye a la buŋolu bula, a baadinkewolu waraŋ a baadimmusoolu, a baamaa, a faamaa, a la dindiŋolu waraŋ a la kunkoolu, nte too kamma la, a maarii be wo ñoŋ keme le soto la wo noo to, aniŋ badaa-badaa baluwo. 30 Bari moo jamaalu mennu mu foloolu ti, wolu be ke la labaŋolu le ti. Bituŋ labaŋolu ye ke foloolu ti.”
Futuubaŋo la kuwo
(Maaka 10:1-12)1 Kabiriŋ Yeesu ye ñiŋ kumoolu baŋ fo la, a bota Kalilee tundoo kaŋ. A taata Yudeya tundoo kaŋ Yoridani Boloŋo kara doo la. 2 Moo jamaa ye a nooma jee, aduŋ a ye ì kendeyandi le.
3 Wo to le Farisewolu* naata a kaŋ ka a kotobo, ì ye a ñininkaa ko, “Fo Luwaa sonta ñiŋ na le baŋ, kewo ye a la musoo bula daliila-wo-daliila kaŋ?” 4 Yeesu ye ì jaabi ko, “Fo ali nene maŋ a karaŋ baŋ, kabiriŋ foloodulaa to, meŋ ye hadamadiŋo daa, a ye a ke musoo niŋ kewo le ti, 5 aduŋ a ko, ‘Wo kamma la, kewo ka a faamaa niŋ a baamaa bula jee le, a niŋ a la musoo ye naki ñoo la, ì si naa ke balajaata kiliŋ ti.’ 6 Saayiŋ, ì maŋ ke moo fula ti kotenke, bari ì keta balajaata kiliŋ ne ti. Wo to Alla ye mennu kafundi, moo maŋ ñaŋ na wolu talandi la.” 7 Wo to le ì ye a ñininkaa ko, “Saayiŋ, muŋ ne ye a tinna Musa ye yaamaroo dii kewo la ka futuubaŋ kayitoo dii a la musoo la, a si naa a bula ka taa?” 8 Yeesu ko ì ye ko, “Ali la sondome jaa le ye wo saabu, Musa sonta ali ye ali la musoolu bula. Bari foloodulaa to a maŋ tara wo ñaama. 9 Ŋa a fo ali ye, moo-wo-moo meŋ ye a la musoo bula, a maŋ ke ko a la musoo ye jeenoo le ke, a naata taa musu doo futuu, wo maarii ye jeenoo le ke.”
10 Wo to le a la saayiboolu ko a ye ko, “Niŋ kuwo be kewo niŋ a la musoo teema ñiŋ ne ñaama, wo to a be fisiyaa la le, ì kana futuu faŋ.” 11 Bari Yeesu ko ì ye ko, “Ñiŋ kumoo maŋ ke moolu bee taa ti, bari a diita mennu la. 12 Doolu buka futuu noo, kaatu ì wuluuta wo le ñaama. Doolu maŋ futuu noo, kaatu moolu ye ì seenee le. Doolu fanaa be jee, ì maŋ futuu, kaatu ì faŋolu le ye wo siloo taa Arijana mansabaayaa kamma la. Moo meŋ si ñiŋ kumoo muta noo, wo si a muta.”
Yeesu duwaata dindiŋolu ye
(Maaka 10:13-16Luka 18:15-17)13 Wo to le ì ye dindiŋolu naati naŋ Yeesu kaŋ, fo a si a buloolu laa ì kaŋ ka duwaa ì ye. Bari saayiboolu ye wo moolu jalayi. 14 Bituŋ Yeesu ko, “Ali dindiŋolu bula, ì ye naa n kaŋ. Ali kana ì bali naa la, kaatu mennu ka munta ko ñinnu, wolu le taa mu Arijana mansabaayaa ti.” 15 A ye a buloo laa ì kaŋ, wo koolaa a bota jee.
Yeesu niŋ fondinkee fankamaa
(Maaka 10:17-31Luka 18:18-30)16 Kewo doo naata Yeesu kaŋ, a ye a ñininkaa ko, “Karammoo, n ñanta muŋ kuu bete le ke la, fo n si badaa-badaa baluwo soto?” 17 Bituŋ Yeesu ko a ye ko, “Muŋ ne ye a tinna i ka n ñininkaa kuu betoo la? Beteyaa mu kiliŋ doroŋ ne taa ti. Bari niŋ i lafita ka duŋ baluu tooñaa kono, i si yaamaroolu muta.” 18 Bituŋ fondinkewo ñiŋ ye Yeesu ñininkaa ko, “Wolu mu yaamari jumaalu le ti?” Yeesu ye a jaabi, “Kana moofaa ke, kana jeenoo ke, kana suuñaaroo ke, kana faniyaa laa moo-wo-moo kaŋ, 19 i faamaa niŋ i baamaa horoma, aduŋ i si i siiñoo kanu ko i faŋo.
20 Wo to le fondinkewo ko a ye ko, “Nte ye ñiŋ yaamaroolu bee muta le. Saayiŋ, n dasata muŋ ne la?” 21 Bituŋ Yeesu ko a ye ko, “Niŋ i lafita ka timma, taa, i ye i la sotofeŋolu waafi, i ye a dii fuwaaroolu la. Wo to le i be naafuloo soto la Arijana kono. Bituŋ i si naa nte nooma.” 22 Kabiriŋ fondinkewo ye ñiŋ kumoo moyi, a sunuriŋo taata, kaatu naafulutii baa le mu a ti.
23 Wo to le Yeesu ko a la saayiboolu ye ko, “Tooñaa, m be a fo la ali ye, a be koleyaa la le, fankamaa ye duŋ Arijana mansabaayaa kono. 24 Ŋa a fo ali ye kotenke, a be sooneeyaa la, ñonkomoo ye duŋ bendaŋ huwo la, diina fankamaa ye duŋ Alla la mansabaayaa kono.” 25 Kabiriŋ saayiboolu ye ñiŋ kumoo moyi, ì jaakalita baake le. Ì ko, “Wo to jumaa le be kiisa noo la?” 26 Bituŋ Yeesu ye ì juubee, a ko ì ye ko, “Hadamadiŋolu fee, wo te ke noo la, bari Alla ka feŋ-wo-feŋ ke noo le.”
27 Wo to le Pita ye a jaabi ko, “A juubee, ŋà feŋo bee bula jee le ka ite nooma. Wo to m̀ be muŋ ne duŋ soto la?” 28 Bituŋ Yeesu ko a ye ko, “Tooñaa, m be a fo la ali ye, duniyaa kutoo kono, niŋ Moo Dinkewo* siita a la mansasiiraŋ kallankeeyaariŋo* kaŋ, alitolu fanaa, mennu ye nte nooma, be sii la mansasiiraŋ taŋ niŋ fuloo kaŋ ne ka Banisirayila lasili taŋ niŋ fuloo kiitindi. 29 Aduŋ moo-wo-moo meŋ ye a la buŋolu bula, a baadinkewolu waraŋ a baadimmusoolu, a baamaa, a faamaa, a la dindiŋolu waraŋ a la kunkoolu, nte too kamma la, a maarii be wo ñoŋ keme le soto la wo noo to, aniŋ badaa-badaa baluwo. 30 Bari moo jamaalu mennu mu foloolu ti, wolu be ke la labaŋolu le ti. Bituŋ labaŋolu ye ke foloolu ti.”