Yeesu be Rooma kumandaŋo ñaatiliŋo la
(Matiyu 27:1-2Matiyu 11-14Maaka 15:1-5Yohana 18:28-38)1 Wo to le kafoo muumewo wulita, ì ye Yeesu samba Payileti ñaatiliŋo la. 2 Ì ye a dati ka a tuumi ko, “Ŋà ñiŋ kewo muta, a be ǹ na banku moolu bee sukusuku kaŋ ka m̀ bali naamujoo la Rooma bankoo la mansa* yaa, aduŋ a ko fanaa, ate le mu Alimasiihu* ti, Mansoo.” 3 Bituŋ Payileti ye Yeesu ñininkaa ko, “Fo ite le mu Yahuudoolu la mansa ti baŋ?” Yeesu ye a jaabi ko, “Ite le ye a fo!” 4 Wo to le Payileti ko piriisi* ñaatonkoolu niŋ moo doolu ye ko, “Nte maŋ sootaari je ñiŋ kewo bala.”
5 Bari ì tententa ka a detendi ko, “Ate le ka moolu sukusuku niŋ a la karandiroo la Yudeya tundoo bee kaŋ. A ye a dati Kalilee tundoo le kaŋ, a naata fo jaŋ saayiŋ!” 6 Kabiriŋ Payileti ye Kalilee too moyi, a ye ñininkaaroo ke, fo ñiŋ kewo mu Kalileenkoo le ti. 7 Biriŋ Payileti naata a loŋ ko, a bota Mansa Herodi le la maralibankoo kaŋ, a ye a kii Herodi kaŋ, kaatu wo fanaa be Yerusalaamu le wo waatoo la.
Yeesu be Mansa Herodi ñaatiliŋo la
8 Kabiriŋ Herodi ye Yeesu je, a kontaanita baake le, kaatu a be lafiriŋ ka a je biriŋ waati jaŋ. A ye kibaaroolu moyi Yeesu la kuwo to le nuŋ, aduŋ saayiŋ a lafita, Yeesu ye kaawakuwo ke a ñaa la. 9 Herodi naata Yeesu ñininkaa kuma jamaa la, bari a maŋ a jaabi feŋ na. 10 Piriisi ñaatonkoolu niŋ Luwaa karammoolu* loota jee ka kaŋo laa Yeesu la niŋ kuma koleŋolu la. 11 Wo to le Herodi niŋ a la kelediŋolu ye jutunnayaa kuwo ke a la, aduŋ ì ye a ñaawali fanaa. Labaŋo la ì ye waramba ñiimaa duŋ a la. Bituŋ ì ye a murundi Payileti yaa.
12 Wo luŋo le la, Herodi niŋ Payileti keta teeroo ti. Janniŋ wo, ì be kuyaariŋ ne nuŋ.
Kiitiyo kuntuta ka Yeesu faa
(Matiyu 27:15-26Maaka 15:6-15Yohana 18:39—19:6)13 Bituŋ Payileti ye piriisi ñaatonkoolu, maralilaalu aniŋ moolu kumandi ñoo kaŋ, 14 a ko ì ye ko, “Alitolu le ye ñiŋ kewo samba naŋ n kaŋ, kaatu ali ko, ate le ka moolu sukusuku. A fele, ŋa a la kuwo kisikisi ali ñaa la le, bari nte maŋ sootaari je a bala kuwolu to, ali ye a tuumi mennu la. 15 Nte maŋ a je, aduŋ Herodi fanaa maŋ a je, kaatu a ye a murundi naŋ ǹ kaŋ ne. A fele, a maŋ kuu ke, meŋ jarita saayaa la. 16 Wo to, m be a karawaasi la le, wo koolaa ŋa a bula, a ye taa.” 17 18 Bari ì bee sarita ñoo la ko, “Ñiŋ kewo faa, i ye Barabas bula!” 19 Barabas mu kewo le ti, meŋ soronta bunjawoo kono fitinoo niŋ moofaa kamma la, meŋ keta Yerusalaamu.
20 Wo to le Payileti diyaamuta moolu ye kotenke, kaatu a lafita le ka Yeesu bula. 21 Bari ì sarita ko, “A pempeŋ, a pempeŋ!” 22 Siiñaa sabanjaŋo la Payileti ko ì ye ko, “A ye muŋ kuu jawu le ke? Nte maŋ sootaari je a bala, a ñanta faa la meŋ na. Wo to m be a karawaasi la le, wo koolaa ŋa a bula, a ye taa.”
23 Bari moolu maŋ soŋ, ì tuta sari la santo ko, a ñanta pempeŋ na le. Labaŋo la moolu la kaŋo loota. 24 Bituŋ Payileti ye kiitiyo kuntu, fo ì la lafoo si ke. 25 Kewo meŋ soronta bunjawoo kono fitinoo niŋ moofaa kamma la, a ye wo bula, bari a ye Yeesu dii ka faa ì la lafoo kaŋ.
Ì ye Yeesu pempeŋ yiribantambiloo kaŋ
(Matiyu 27:32-44Maaka 15:21-32Yohana 19:17-27)26 Kabiriŋ ì be Yeesu samba kaŋ, kelediŋolu ye kewo doo muta, ì ka a fo meŋ ye Simoni Kirenenkoo. A be naa kaŋ ka bo saatewo banta la. Ì ye yiribantambiloo laa a kaŋ ka a duni Yeesu nooma.
27 Moo jamaa bulata Yeesu nooma. Musoolu be wolu kono le, mennu be kumboo niŋ woosiyo la a la kuwo la. 28 Bari Yeesu ye a ñaa muru, a ko ì ye ko, “Yerusalaamu dimmusoolu, ali kana kumboo n na kuwo la, bari ali si kumboo ali faŋolu la kuwo la, aniŋ ali diŋolu. 29 Kaatu luŋolu be naa la le, ì be a fo la ko, ‘Barakoo be musu jiidibaloolu fee! Barakoo be musoolu ye, mennu nene maŋ wuluu, sako ka suusundiroo ke!’ 30 Wo to le ì be a dati la ka a fo konko baalu ye ko, ‘Ali boyi ǹ kaŋ!’ Aduŋ ì be a fo la konkoriŋolu ye ko, ‘Ali m̀ muuri!’ 31 Kaatu niŋ ñiŋ kuwolu keta yiri kitiŋo la, wo to, muŋ ne be ke la yiri jaaroolu la?”
32 Ì ye kuu kuruŋ kelaa fula le fanaa samba naŋ jee ka ì niŋ Yeesu faa ñoo la. 33 Kabiriŋ ì naata dulaa to, ì ka meŋ kumandi Kunkolo Kenseŋ Dulaa la, ì ye Yeesu pempeŋ yiribantambiloo kaŋ jee le to. Kuu kuruŋ kelaalu fanaa pempenta jee le to, doo be a bulubaa karoo la, doo be a maraa karoo la.
34 Wo to le Yeesu ko, “M Faamaa, yamfa ì ye, kaatu ì maŋ a loŋ, ì be meŋ ke kaŋ.”
Kelediŋolu ye alikuuroo* fayi ka a la waramboolu talaa ñoo teema.
35 Moolu loota jee, ì be koroosiroo kaŋ. Maralilaalu ye Yeesu ñaawali ko, “A ye moo koteŋolu tankandi le. Wo to a ye a faŋo tankandi, niŋ a ye a tara, ate le mu Alimasiihu ti, Alla la tomboŋ moo.”
36 Kelediŋolu fanaa ye a ñaawali le, ì naata a kaŋ ka bineekaroo* dii a la. 37 Ì ko, “Niŋ ite le mu Yahuudoolu la mansa ti, wo to i faŋo tankandi!” 38 Ì ye safeeroo fanaa ke a kunto, meŋ ko: “Ñiŋ ne mu Yahuudoolu la mansakewo ti.”
39 Kuu kuruŋ kelaa kiliŋ meŋ be dendiŋ jee, a fanaa ye tooñeeri kumoo fo Yeesu ma ko, “Fo ite le maŋ ke Alimasiihu ti baŋ? Wo to i faŋo niŋ ntolu tankandi!” 40 Bari kuu kuruŋ kelaa doo ye wo jalayi ko, “Fo ite maŋ sila Alla la baŋ? I maŋ a je, i be kiitii kiliŋo le kono. 41 Ntolu ye, ñiŋ kuluuroo mu jooroo le ti ǹ kebaaroolu kamma la, bari ñiŋ kewo maŋ kuu jawu ke.” 42 Bituŋ a ko Yeesu ye ko, “Yeesu, kana ñina n na, niŋ i dunta i la mansabaayaa kono.”
43 Wo to le Yeesu ko a ye ko, “Tooñaa, m be a fo la i ye, bii luŋo la, i niŋ m be tara la Arijana kono le.”
Yeesu la saayaa
(Matiyu 27:45-56Maaka 15:33-41Yohana 19:28-30)44 Talaŋ taŋ niŋ fula maafaŋo la tilibuloo, dibi baa dunta bankoo muumewo bee kaŋ fo talaŋ saba tilibuloo. 45 Tiloo dibita, aduŋ ridi baa meŋ tarata Alla Batudulaa Buŋo* kono, a farata teema. 46 Bituŋ Yeesu sarita santo ko, “M Faamaa, ŋa n niyo duŋ i bulu.” Biriŋ a ye ñiŋ fo, a ye a la niijii labaŋo ke.
47 Kabiriŋ kelediŋ kuntiyo ye a je meŋ keta, a ye Alla jayi ko, “A koyita le ko, ñiŋ kewo tilinta le!” 48 Moolu bee mennu be wo dulaa to, kabiriŋ ì ye kuwolu je mennu keta, ì bee seyita, ì be ì sisoolu lipa kaŋ ka ì la niikuyaa yitandi.
49 Yeesu taañoolu loota dulaa jaŋo to, ì ñaalu be ñiŋ kuwolu kaŋ. Musoolu mennu bulata a nooma ka bo Kalilee, wolu fanaa be ì kono le.
Ì ye Yeesu baadee
(Matiyu 27:57-61Maaka 15:42-47Yohana 19:38-42)50 Wo waatoo la, kansulumoo doo le tarata jee, meŋ too mu Yusufa ti. Ate mu moo kendoo le ti, meŋ tilinta fanaa. 51 A bota Yahuudi saatewo doo le to, ì ka a fo daameŋ ye Arimatiya. A maŋ soŋ kansuloo la kuwo la, aniŋ ì ye meŋ ke. A fanaa be Alla la mansabaayaa le batu kaŋ. 52 Ñiŋ kewo naata Payileti yaa, a ye Yeesu furewo daani. 53 Wo to le a ye a jindi, a ye a kasankee. A ye a landi kaburoo kono, meŋ leseta bere konkoo kono, moo nene maŋ baadee daameŋ.
54 A keta parendiri luŋo le ti Loobula Luŋo ye, meŋ be naa dati la. 55 Musoolu mennu niŋ Yeesu naata nuŋ ñoo la ka bo Kalilee, ì bulata Yusufa nooma ka kaburoo je, aniŋ ì ye furewo landi ñaameŋ. 56 Bituŋ ì muruta, ì ye tulu seeralaa parendi. Bari Loobula Luŋo la, ì ye i dahaa ko Luwaa ye a landi ñaameŋ.
Yeesu be Rooma kumandaŋo ñaatiliŋo la
(Matiyu 27:1-2Matiyu 11-14Maaka 15:1-5Yohana 18:28-38)1 Wo to le kafoo muumewo wulita, ì ye Yeesu samba Payileti ñaatiliŋo la. 2 Ì ye a dati ka a tuumi ko, “Ŋà ñiŋ kewo muta, a be ǹ na banku moolu bee sukusuku kaŋ ka m̀ bali naamujoo la Rooma bankoo la mansa* yaa, aduŋ a ko fanaa, ate le mu Alimasiihu* ti, Mansoo.” 3 Bituŋ Payileti ye Yeesu ñininkaa ko, “Fo ite le mu Yahuudoolu la mansa ti baŋ?” Yeesu ye a jaabi ko, “Ite le ye a fo!” 4 Wo to le Payileti ko piriisi* ñaatonkoolu niŋ moo doolu ye ko, “Nte maŋ sootaari je ñiŋ kewo bala.”
5 Bari ì tententa ka a detendi ko, “Ate le ka moolu sukusuku niŋ a la karandiroo la Yudeya tundoo bee kaŋ. A ye a dati Kalilee tundoo le kaŋ, a naata fo jaŋ saayiŋ!” 6 Kabiriŋ Payileti ye Kalilee too moyi, a ye ñininkaaroo ke, fo ñiŋ kewo mu Kalileenkoo le ti. 7 Biriŋ Payileti naata a loŋ ko, a bota Mansa Herodi le la maralibankoo kaŋ, a ye a kii Herodi kaŋ, kaatu wo fanaa be Yerusalaamu le wo waatoo la.
Yeesu be Mansa Herodi ñaatiliŋo la
8 Kabiriŋ Herodi ye Yeesu je, a kontaanita baake le, kaatu a be lafiriŋ ka a je biriŋ waati jaŋ. A ye kibaaroolu moyi Yeesu la kuwo to le nuŋ, aduŋ saayiŋ a lafita, Yeesu ye kaawakuwo ke a ñaa la. 9 Herodi naata Yeesu ñininkaa kuma jamaa la, bari a maŋ a jaabi feŋ na. 10 Piriisi ñaatonkoolu niŋ Luwaa karammoolu* loota jee ka kaŋo laa Yeesu la niŋ kuma koleŋolu la. 11 Wo to le Herodi niŋ a la kelediŋolu ye jutunnayaa kuwo ke a la, aduŋ ì ye a ñaawali fanaa. Labaŋo la ì ye waramba ñiimaa duŋ a la. Bituŋ ì ye a murundi Payileti yaa.
12 Wo luŋo le la, Herodi niŋ Payileti keta teeroo ti. Janniŋ wo, ì be kuyaariŋ ne nuŋ.
Kiitiyo kuntuta ka Yeesu faa
(Matiyu 27:15-26Maaka 15:6-15Yohana 18:39—19:6)13 Bituŋ Payileti ye piriisi ñaatonkoolu, maralilaalu aniŋ moolu kumandi ñoo kaŋ, 14 a ko ì ye ko, “Alitolu le ye ñiŋ kewo samba naŋ n kaŋ, kaatu ali ko, ate le ka moolu sukusuku. A fele, ŋa a la kuwo kisikisi ali ñaa la le, bari nte maŋ sootaari je a bala kuwolu to, ali ye a tuumi mennu la. 15 Nte maŋ a je, aduŋ Herodi fanaa maŋ a je, kaatu a ye a murundi naŋ ǹ kaŋ ne. A fele, a maŋ kuu ke, meŋ jarita saayaa la. 16 Wo to, m be a karawaasi la le, wo koolaa ŋa a bula, a ye taa.” 17 18 Bari ì bee sarita ñoo la ko, “Ñiŋ kewo faa, i ye Barabas bula!” 19 Barabas mu kewo le ti, meŋ soronta bunjawoo kono fitinoo niŋ moofaa kamma la, meŋ keta Yerusalaamu.
20 Wo to le Payileti diyaamuta moolu ye kotenke, kaatu a lafita le ka Yeesu bula. 21 Bari ì sarita ko, “A pempeŋ, a pempeŋ!” 22 Siiñaa sabanjaŋo la Payileti ko ì ye ko, “A ye muŋ kuu jawu le ke? Nte maŋ sootaari je a bala, a ñanta faa la meŋ na. Wo to m be a karawaasi la le, wo koolaa ŋa a bula, a ye taa.”
23 Bari moolu maŋ soŋ, ì tuta sari la santo ko, a ñanta pempeŋ na le. Labaŋo la moolu la kaŋo loota. 24 Bituŋ Payileti ye kiitiyo kuntu, fo ì la lafoo si ke. 25 Kewo meŋ soronta bunjawoo kono fitinoo niŋ moofaa kamma la, a ye wo bula, bari a ye Yeesu dii ka faa ì la lafoo kaŋ.
Ì ye Yeesu pempeŋ yiribantambiloo kaŋ
(Matiyu 27:32-44Maaka 15:21-32Yohana 19:17-27)26 Kabiriŋ ì be Yeesu samba kaŋ, kelediŋolu ye kewo doo muta, ì ka a fo meŋ ye Simoni Kirenenkoo. A be naa kaŋ ka bo saatewo banta la. Ì ye yiribantambiloo laa a kaŋ ka a duni Yeesu nooma.
27 Moo jamaa bulata Yeesu nooma. Musoolu be wolu kono le, mennu be kumboo niŋ woosiyo la a la kuwo la. 28 Bari Yeesu ye a ñaa muru, a ko ì ye ko, “Yerusalaamu dimmusoolu, ali kana kumboo n na kuwo la, bari ali si kumboo ali faŋolu la kuwo la, aniŋ ali diŋolu. 29 Kaatu luŋolu be naa la le, ì be a fo la ko, ‘Barakoo be musu jiidibaloolu fee! Barakoo be musoolu ye, mennu nene maŋ wuluu, sako ka suusundiroo ke!’ 30 Wo to le ì be a dati la ka a fo konko baalu ye ko, ‘Ali boyi ǹ kaŋ!’ Aduŋ ì be a fo la konkoriŋolu ye ko, ‘Ali m̀ muuri!’ 31 Kaatu niŋ ñiŋ kuwolu keta yiri kitiŋo la, wo to, muŋ ne be ke la yiri jaaroolu la?”
32 Ì ye kuu kuruŋ kelaa fula le fanaa samba naŋ jee ka ì niŋ Yeesu faa ñoo la. 33 Kabiriŋ ì naata dulaa to, ì ka meŋ kumandi Kunkolo Kenseŋ Dulaa la, ì ye Yeesu pempeŋ yiribantambiloo kaŋ jee le to. Kuu kuruŋ kelaalu fanaa pempenta jee le to, doo be a bulubaa karoo la, doo be a maraa karoo la.
34 Wo to le Yeesu ko, “M Faamaa, yamfa ì ye, kaatu ì maŋ a loŋ, ì be meŋ ke kaŋ.”
Kelediŋolu ye alikuuroo* fayi ka a la waramboolu talaa ñoo teema.
35 Moolu loota jee, ì be koroosiroo kaŋ. Maralilaalu ye Yeesu ñaawali ko, “A ye moo koteŋolu tankandi le. Wo to a ye a faŋo tankandi, niŋ a ye a tara, ate le mu Alimasiihu ti, Alla la tomboŋ moo.”
36 Kelediŋolu fanaa ye a ñaawali le, ì naata a kaŋ ka bineekaroo* dii a la. 37 Ì ko, “Niŋ ite le mu Yahuudoolu la mansa ti, wo to i faŋo tankandi!” 38 Ì ye safeeroo fanaa ke a kunto, meŋ ko: “Ñiŋ ne mu Yahuudoolu la mansakewo ti.”
39 Kuu kuruŋ kelaa kiliŋ meŋ be dendiŋ jee, a fanaa ye tooñeeri kumoo fo Yeesu ma ko, “Fo ite le maŋ ke Alimasiihu ti baŋ? Wo to i faŋo niŋ ntolu tankandi!” 40 Bari kuu kuruŋ kelaa doo ye wo jalayi ko, “Fo ite maŋ sila Alla la baŋ? I maŋ a je, i be kiitii kiliŋo le kono. 41 Ntolu ye, ñiŋ kuluuroo mu jooroo le ti ǹ kebaaroolu kamma la, bari ñiŋ kewo maŋ kuu jawu ke.” 42 Bituŋ a ko Yeesu ye ko, “Yeesu, kana ñina n na, niŋ i dunta i la mansabaayaa kono.”
43 Wo to le Yeesu ko a ye ko, “Tooñaa, m be a fo la i ye, bii luŋo la, i niŋ m be tara la Arijana kono le.”
Yeesu la saayaa
(Matiyu 27:45-56Maaka 15:33-41Yohana 19:28-30)44 Talaŋ taŋ niŋ fula maafaŋo la tilibuloo, dibi baa dunta bankoo muumewo bee kaŋ fo talaŋ saba tilibuloo. 45 Tiloo dibita, aduŋ ridi baa meŋ tarata Alla Batudulaa Buŋo* kono, a farata teema. 46 Bituŋ Yeesu sarita santo ko, “M Faamaa, ŋa n niyo duŋ i bulu.” Biriŋ a ye ñiŋ fo, a ye a la niijii labaŋo ke.
47 Kabiriŋ kelediŋ kuntiyo ye a je meŋ keta, a ye Alla jayi ko, “A koyita le ko, ñiŋ kewo tilinta le!” 48 Moolu bee mennu be wo dulaa to, kabiriŋ ì ye kuwolu je mennu keta, ì bee seyita, ì be ì sisoolu lipa kaŋ ka ì la niikuyaa yitandi.
49 Yeesu taañoolu loota dulaa jaŋo to, ì ñaalu be ñiŋ kuwolu kaŋ. Musoolu mennu bulata a nooma ka bo Kalilee, wolu fanaa be ì kono le.
Ì ye Yeesu baadee
(Matiyu 27:57-61Maaka 15:42-47Yohana 19:38-42)50 Wo waatoo la, kansulumoo doo le tarata jee, meŋ too mu Yusufa ti. Ate mu moo kendoo le ti, meŋ tilinta fanaa. 51 A bota Yahuudi saatewo doo le to, ì ka a fo daameŋ ye Arimatiya. A maŋ soŋ kansuloo la kuwo la, aniŋ ì ye meŋ ke. A fanaa be Alla la mansabaayaa le batu kaŋ. 52 Ñiŋ kewo naata Payileti yaa, a ye Yeesu furewo daani. 53 Wo to le a ye a jindi, a ye a kasankee. A ye a landi kaburoo kono, meŋ leseta bere konkoo kono, moo nene maŋ baadee daameŋ.
54 A keta parendiri luŋo le ti Loobula Luŋo ye, meŋ be naa dati la. 55 Musoolu mennu niŋ Yeesu naata nuŋ ñoo la ka bo Kalilee, ì bulata Yusufa nooma ka kaburoo je, aniŋ ì ye furewo landi ñaameŋ. 56 Bituŋ ì muruta, ì ye tulu seeralaa parendi. Bari Loobula Luŋo la, ì ye i dahaa ko Luwaa ye a landi ñaameŋ.