Yeesu ye saayibe taŋ woorowula niŋ fula kii
1 Ñiŋ kuwolu koolaa, Maariyo ye saayibe taŋ woorowula niŋ fula fanaa tomboŋ, a ye ì fula-fula kii a ñaato dulaalu bee to, aniŋ saatewolu to, a faŋo be naa taa la daamennu to. 2 A ko ì ye ko, “Katiroo be siyaariŋ ne, bari dookuulaalu le maŋ siyaa. Wo kamma la, ali duwaa ka Katiritiyo daani fo a si dookuulaalu kii naŋ a la katiroo la. 3 Ali taa, bari ali si a kalamuta ko, m be ali kii kaŋ banta le ko saajiyolu, mennu be suluwolu kono. 4 Ali kana kalipewo, kufoo waraŋ samatoolu samba, aduŋ ali kana kontondiroo ke siloo kaŋ.
5 “Niŋ ali dunta buŋ-wo-buŋ kono, ali a fo foloo ko, ‘Kayiroo be ali fee.’ 6 Niŋ kayiramoo be jee, wo to ali la kayiroo si tara a kaŋ. Niŋ wo nte, ali la kayiroo si muru ali kaŋ.
7 “Aduŋ ali kana tu sawuŋ na ka bo buŋ ka taa buŋ. Ali si sabati wo buŋ kiliŋo kono, ì ye domoroo niŋ miŋ feŋolu meŋ dii ali la, ali wo domo, ali ye a miŋ, kaatu dookuulaa le jarita a la joo la.
8 “Niŋ ali dunta saatewo kono, ì ye ali jiyaa, ì ye feŋ-wo-feŋ dii ali la, ali si a domo. 9 Ali si ì la kuurantoolu kendeyandi, aniŋ ali si a fo moolu ye ko, ‘Alla la mansabaayaa sutiyaata ali la le.’ 10 Bari niŋ ali dunta saatewo kono, aduŋ ì maŋ ali jiyaa, ali si taa a la mbeedoolu kaŋ taariŋ ka a fo ko, 11 ‘Hani kankaŋo meŋ bota ali la saatewo to, a nakita ǹ siŋolu la, ŋà a fita le ali la kuwo kamma la. Bari ali ñanta ñiŋ loŋ na le ko, Alla la mansabaayaa sutiyaata naŋ ne.’ 12 M be a fo la ali ye, kiitiiluŋo be sooneeyaa la Sodomu saatewo le ye ka tambi wo saatewo la, meŋ balanta alitolu ma.
Kooroo be Kalilee saatee tuubibaloolu ye
(Matiyu 11:20-24)13 “Kooroo be alitolu Korasininkoolu ye! Kooroo be alitolu Betisayidankoolu ye! Kaatu kaawakuwolu mennu keta nuŋ ali la saatewolu kono, niŋ a ye a tara, wolu keta Tire niŋ Sidoni saatewolu le kono, tennuŋ ì siita, ì ye booto funtoolu duŋ, ì ye seebuutoo maa, ka ì la tuuboo yitandi. 14 Bari kiitiyo be sooneeyaa la Tire niŋ Sidoni le ye ka tambi alitolu la. 15 Aduŋ alitolu Kapanawumunkoolu, fo alitolu be duŋ na Arijana kono le baŋ? Hanii, alitolu be fayi la Jahannaba le kono!
16 “Moo-wo-moo meŋ ye ali lamoyi, wo maarii ye nte le lamoyi. Aduŋ meŋ balanta ali ma, wo maarii balanta nte le ma. Aduŋ meŋ balanta nte ma, wo maarii balanta wo le ma, meŋ ye n kii.”
Saayibe taŋ woorowula niŋ fuloo la murunaŋo
17 Wo moo taŋ woorowula niŋ fuloo, ì niŋ seewoo muruta naŋ Yeesu kaŋ. Ì ko, “M̀ Maarii, hani seetaani jawoolu ye ì faŋolu seyi m̀ ma niŋ i too la!” 18 Bituŋ Yeesu ko ì ye ko, “Ŋa Seetaanoo* je le, a boyita naŋ ka bo Arijana kono ko saŋ ŋalasoo. 19 Ali a juubee, ŋa kaŋo dii ali la le ka saalu niŋ buntaloolu dori, aniŋ ali jawoo Seetaanoo semboo bee kaŋ. Aduŋ feŋ-wo-feŋ te ali barama la. 20 Hani wo ñaa-wo-ñaa, ali kana seewoo ko, seetaani jawoolu ye ì faŋ seyi ali ma le, bari ali seewoo, kaatu ali toolu safeeta Arijana kono le.”
Yeesu ye Alla jayi
(Matiyu 11:25-27Matiyu 13:16-17)21 Wo waatoo la, Yeesu seewoota Noora Kuliŋo kono, a ko, “M Faamaa, saŋo niŋ bankoo Maariyo, ŋa i jayi, kaatu i ye ñiŋ kuwolu maabo moo ñaamendiŋolu niŋ londitiyolu ma le, i naata ì yitandi dindiŋ mereŋolu la. Tooñaa, m Faamaa, ñiŋ ne beteyaata i fee.
22 “M Faamaa ye kuwolu bee duŋ nte le bulu. Moo maŋ a loŋ, Dinkewo mu meŋ ti, fo a Faamaa doroŋ, aniŋ moo maŋ a loŋ, Faamaa mu meŋ ti, fo a Dinkewo doroŋ, aniŋ Dinkewo be moo meŋ tomboŋ na ka a londi a Faamaa la.”
23 Bituŋ Yeesu ye a ñaa tiliŋ a la saayiboolu la. A ko ì ye suturoo kono ko, “Barakoo be ali ye, alitolu mennu ye ñiŋ kuwolu je ali ñaalu la. 24 Kaatu m be a fo la ali ye, annabiyomu jamaa niŋ mansakee jamaa le hameta ka kuwolu je, ali ye mennu je, bari ì maŋ ì je. Aduŋ ì hameta ka kuwolu moyi, ali ye mennu moyi, bari ì maŋ ì moyi.”
Samariyanka hiinantewo la mansaaloo
25 Luwaa lonnaa doo wulita ka Yeesu kotobo. A ye a ñininkaa ko, “Karammoo, n ñanta muŋ ne ke la fo n si badaa-badaa baluwo soto?”
26 Yeesu ko a ye ko, “Muŋ ne be safeeriŋ Luwaa Kitaaboo* kono? I ye muŋ ne karaŋ jee?” 27 A ye Yeesu jaabi ko, “I si Maariyo, i la Alla kanu niŋ i sondomoo bee la, i niyo bee la, i semboo bee la aniŋ i hakiloo bee la, aduŋ i si i siiñoo kanu ko i faŋo.” 28 Bituŋ Yeesu ko a ye ko, “I la jaabiroo beteyaata le. Ñiŋ ke, aduŋ i be baluu la le.” 29 Bari a lafita a faŋo la tiliŋo le yitandi la Yeesu la, a ko a ye ko, “Jumaa le mu n siiñoo ti?”
30 Yeesu ye a jaabi ko: “Kewo doo le be a la taamasiloo kaŋ nuŋ ka bo Yerusalaamu ka taa Yeriko saatewo to. Bandiyolu ye a boyinkaŋ. Ì ye a la duŋ feŋolu bee wura a bala, aduŋ ì ye a buutee jawuke, fo a be naa faa la. Bituŋ ì ye a bula jee, ì taata.
31 “Mantaabeŋo kono, piriisoo* doo be naa kaŋ wo siloo la. Kabiriŋ a ye a je, a ye a lamfee. 32 Wo ñaa kiliŋo ñaama, kabiriŋ Alla Batudulaa dookuulaa doo naata niŋ wo dulaa la, a ye a je, a fanaa ye a lamfee.
33 “Bari Samariyankoo doo meŋ fanaa be a la taamasiloo kaŋ, kabiriŋ a futata wo dulaa to, a ye kee baramariŋo je doroŋ, a balafaata a ye. 34 A taata a kaŋ. A ye tuloo niŋ wayinoo maa a la baramoolu la, a ye ì bandaasi. Wo koolaa le, a ye a landi a la beeyaŋo kaŋ. A ye a samba luntaŋ buŋo doo to, a ye a topatoo jee. 35 A saamoo, a ye denaari fula taa, a ye ì dii wo luntaŋ buntiyo la. A ko a ye ko, ‘I si a topatoo, aduŋ i ye feŋ-wo-feŋ ke a kunna, m be i joo la le, niŋ m muruta naŋ.’ 36 Saayiŋ, ñiŋ kee saboo kono, i la miiroo to, jumaa le ye siiñooyaa yitandi ñiŋ kewo la kuwo to, bandiyolu ye meŋ toorandi?” 37 Bituŋ Luwaa karammoo* ye a jaabi ko, “Kewo meŋ ye balafaa yitandi a la.” Yeesu ko a ye ko, “Taa, i ye wo kuu kiliŋo ke.”
Marita niŋ Mariyaama
38 Kabiriŋ ì be taa kaŋ ì la siloo la, Yeesu dunta saateeriŋo doo le kono. Musoo doo meŋ too mu Marita ti, ye a jiyaa a la buŋo kono. 39 A ye doomaa soto, meŋ too mu Mariyaama ti. Wo naata sii Maariyo siŋolu daala ka i lamoyi a la kumoolu la. 40 Bari Marita ye a faŋ bula kuu jamaa kewo le la luntaŋolu kamma la. A taata Yeesu kaŋ ko, “M Maarii, fo i maŋ a je, n doomaa ye dookuwo bee bula n dammaa le bulu baŋ? A fo, a ye naa m maakoyi!”
41 Wo to le Maariyo ye a jaabi ko, “Marita, Marita, i ye kuwolu le siyandi i faŋo kunna, aniŋ i be bataariŋ kuu jamaa la, 42 bari kuu kiliŋ ne mu suulakuwo ti. Mariyaama ye kuu kendoo le tomboŋ, meŋ te taa la a bulu!”
Yeesu ye saayibe taŋ woorowula niŋ fula kii
1 Ñiŋ kuwolu koolaa, Maariyo ye saayibe taŋ woorowula niŋ fula fanaa tomboŋ, a ye ì fula-fula kii a ñaato dulaalu bee to, aniŋ saatewolu to, a faŋo be naa taa la daamennu to. 2 A ko ì ye ko, “Katiroo be siyaariŋ ne, bari dookuulaalu le maŋ siyaa. Wo kamma la, ali duwaa ka Katiritiyo daani fo a si dookuulaalu kii naŋ a la katiroo la. 3 Ali taa, bari ali si a kalamuta ko, m be ali kii kaŋ banta le ko saajiyolu, mennu be suluwolu kono. 4 Ali kana kalipewo, kufoo waraŋ samatoolu samba, aduŋ ali kana kontondiroo ke siloo kaŋ.
5 “Niŋ ali dunta buŋ-wo-buŋ kono, ali a fo foloo ko, ‘Kayiroo be ali fee.’ 6 Niŋ kayiramoo be jee, wo to ali la kayiroo si tara a kaŋ. Niŋ wo nte, ali la kayiroo si muru ali kaŋ.
7 “Aduŋ ali kana tu sawuŋ na ka bo buŋ ka taa buŋ. Ali si sabati wo buŋ kiliŋo kono, ì ye domoroo niŋ miŋ feŋolu meŋ dii ali la, ali wo domo, ali ye a miŋ, kaatu dookuulaa le jarita a la joo la.
8 “Niŋ ali dunta saatewo kono, ì ye ali jiyaa, ì ye feŋ-wo-feŋ dii ali la, ali si a domo. 9 Ali si ì la kuurantoolu kendeyandi, aniŋ ali si a fo moolu ye ko, ‘Alla la mansabaayaa sutiyaata ali la le.’ 10 Bari niŋ ali dunta saatewo kono, aduŋ ì maŋ ali jiyaa, ali si taa a la mbeedoolu kaŋ taariŋ ka a fo ko, 11 ‘Hani kankaŋo meŋ bota ali la saatewo to, a nakita ǹ siŋolu la, ŋà a fita le ali la kuwo kamma la. Bari ali ñanta ñiŋ loŋ na le ko, Alla la mansabaayaa sutiyaata naŋ ne.’ 12 M be a fo la ali ye, kiitiiluŋo be sooneeyaa la Sodomu saatewo le ye ka tambi wo saatewo la, meŋ balanta alitolu ma.
Kooroo be Kalilee saatee tuubibaloolu ye
(Matiyu 11:20-24)13 “Kooroo be alitolu Korasininkoolu ye! Kooroo be alitolu Betisayidankoolu ye! Kaatu kaawakuwolu mennu keta nuŋ ali la saatewolu kono, niŋ a ye a tara, wolu keta Tire niŋ Sidoni saatewolu le kono, tennuŋ ì siita, ì ye booto funtoolu duŋ, ì ye seebuutoo maa, ka ì la tuuboo yitandi. 14 Bari kiitiyo be sooneeyaa la Tire niŋ Sidoni le ye ka tambi alitolu la. 15 Aduŋ alitolu Kapanawumunkoolu, fo alitolu be duŋ na Arijana kono le baŋ? Hanii, alitolu be fayi la Jahannaba le kono!
16 “Moo-wo-moo meŋ ye ali lamoyi, wo maarii ye nte le lamoyi. Aduŋ meŋ balanta ali ma, wo maarii balanta nte le ma. Aduŋ meŋ balanta nte ma, wo maarii balanta wo le ma, meŋ ye n kii.”
Saayibe taŋ woorowula niŋ fuloo la murunaŋo
17 Wo moo taŋ woorowula niŋ fuloo, ì niŋ seewoo muruta naŋ Yeesu kaŋ. Ì ko, “M̀ Maarii, hani seetaani jawoolu ye ì faŋolu seyi m̀ ma niŋ i too la!” 18 Bituŋ Yeesu ko ì ye ko, “Ŋa Seetaanoo* je le, a boyita naŋ ka bo Arijana kono ko saŋ ŋalasoo. 19 Ali a juubee, ŋa kaŋo dii ali la le ka saalu niŋ buntaloolu dori, aniŋ ali jawoo Seetaanoo semboo bee kaŋ. Aduŋ feŋ-wo-feŋ te ali barama la. 20 Hani wo ñaa-wo-ñaa, ali kana seewoo ko, seetaani jawoolu ye ì faŋ seyi ali ma le, bari ali seewoo, kaatu ali toolu safeeta Arijana kono le.”
Yeesu ye Alla jayi
(Matiyu 11:25-27Matiyu 13:16-17)21 Wo waatoo la, Yeesu seewoota Noora Kuliŋo kono, a ko, “M Faamaa, saŋo niŋ bankoo Maariyo, ŋa i jayi, kaatu i ye ñiŋ kuwolu maabo moo ñaamendiŋolu niŋ londitiyolu ma le, i naata ì yitandi dindiŋ mereŋolu la. Tooñaa, m Faamaa, ñiŋ ne beteyaata i fee.
22 “M Faamaa ye kuwolu bee duŋ nte le bulu. Moo maŋ a loŋ, Dinkewo mu meŋ ti, fo a Faamaa doroŋ, aniŋ moo maŋ a loŋ, Faamaa mu meŋ ti, fo a Dinkewo doroŋ, aniŋ Dinkewo be moo meŋ tomboŋ na ka a londi a Faamaa la.”
23 Bituŋ Yeesu ye a ñaa tiliŋ a la saayiboolu la. A ko ì ye suturoo kono ko, “Barakoo be ali ye, alitolu mennu ye ñiŋ kuwolu je ali ñaalu la. 24 Kaatu m be a fo la ali ye, annabiyomu jamaa niŋ mansakee jamaa le hameta ka kuwolu je, ali ye mennu je, bari ì maŋ ì je. Aduŋ ì hameta ka kuwolu moyi, ali ye mennu moyi, bari ì maŋ ì moyi.”
Samariyanka hiinantewo la mansaaloo
25 Luwaa lonnaa doo wulita ka Yeesu kotobo. A ye a ñininkaa ko, “Karammoo, n ñanta muŋ ne ke la fo n si badaa-badaa baluwo soto?”
26 Yeesu ko a ye ko, “Muŋ ne be safeeriŋ Luwaa Kitaaboo* kono? I ye muŋ ne karaŋ jee?” 27 A ye Yeesu jaabi ko, “I si Maariyo, i la Alla kanu niŋ i sondomoo bee la, i niyo bee la, i semboo bee la aniŋ i hakiloo bee la, aduŋ i si i siiñoo kanu ko i faŋo.” 28 Bituŋ Yeesu ko a ye ko, “I la jaabiroo beteyaata le. Ñiŋ ke, aduŋ i be baluu la le.” 29 Bari a lafita a faŋo la tiliŋo le yitandi la Yeesu la, a ko a ye ko, “Jumaa le mu n siiñoo ti?”
30 Yeesu ye a jaabi ko: “Kewo doo le be a la taamasiloo kaŋ nuŋ ka bo Yerusalaamu ka taa Yeriko saatewo to. Bandiyolu ye a boyinkaŋ. Ì ye a la duŋ feŋolu bee wura a bala, aduŋ ì ye a buutee jawuke, fo a be naa faa la. Bituŋ ì ye a bula jee, ì taata.
31 “Mantaabeŋo kono, piriisoo* doo be naa kaŋ wo siloo la. Kabiriŋ a ye a je, a ye a lamfee. 32 Wo ñaa kiliŋo ñaama, kabiriŋ Alla Batudulaa dookuulaa doo naata niŋ wo dulaa la, a ye a je, a fanaa ye a lamfee.
33 “Bari Samariyankoo doo meŋ fanaa be a la taamasiloo kaŋ, kabiriŋ a futata wo dulaa to, a ye kee baramariŋo je doroŋ, a balafaata a ye. 34 A taata a kaŋ. A ye tuloo niŋ wayinoo maa a la baramoolu la, a ye ì bandaasi. Wo koolaa le, a ye a landi a la beeyaŋo kaŋ. A ye a samba luntaŋ buŋo doo to, a ye a topatoo jee. 35 A saamoo, a ye denaari fula taa, a ye ì dii wo luntaŋ buntiyo la. A ko a ye ko, ‘I si a topatoo, aduŋ i ye feŋ-wo-feŋ ke a kunna, m be i joo la le, niŋ m muruta naŋ.’ 36 Saayiŋ, ñiŋ kee saboo kono, i la miiroo to, jumaa le ye siiñooyaa yitandi ñiŋ kewo la kuwo to, bandiyolu ye meŋ toorandi?” 37 Bituŋ Luwaa karammoo* ye a jaabi ko, “Kewo meŋ ye balafaa yitandi a la.” Yeesu ko a ye ko, “Taa, i ye wo kuu kiliŋo ke.”
Marita niŋ Mariyaama
38 Kabiriŋ ì be taa kaŋ ì la siloo la, Yeesu dunta saateeriŋo doo le kono. Musoo doo meŋ too mu Marita ti, ye a jiyaa a la buŋo kono. 39 A ye doomaa soto, meŋ too mu Mariyaama ti. Wo naata sii Maariyo siŋolu daala ka i lamoyi a la kumoolu la. 40 Bari Marita ye a faŋ bula kuu jamaa kewo le la luntaŋolu kamma la. A taata Yeesu kaŋ ko, “M Maarii, fo i maŋ a je, n doomaa ye dookuwo bee bula n dammaa le bulu baŋ? A fo, a ye naa m maakoyi!”
41 Wo to le Maariyo ye a jaabi ko, “Marita, Marita, i ye kuwolu le siyandi i faŋo kunna, aniŋ i be bataariŋ kuu jamaa la, 42 bari kuu kiliŋ ne mu suulakuwo ti. Mariyaama ye kuu kendoo le tomboŋ, meŋ te taa la a bulu!”